I.

Maatilan strateginen johtaminen

Uudistavan viljelyn toteuttaminen tarkoittaa aina kehittämistä, joissakin tapauksissa myös laajentamista sekä erikoistumista. Uudistavan viljelyn toteuttamisessa on muistettava tärkeimmän pääoman eli viljelymaan lisäksi, että maatalousyrittäjällä on kannettavanaan myös yrityksen toimintaan kohdistuvien muiden pääomien kustannukset sekä tuottovaatimukset. Jokaisella maatalousyrityksellä kokonaisuus muodostuu eri osa-alueista sekä eri resursseista.

Maan kasvukunto on kannattavan maatalouden perusta myös Verkatakkilan tilalla Vihdissä. Katso video ja kuuntele, miten maanviljelijä Sirkku Puumala pohtii maan kasvukunnon ja kannattavuuden suhdetta.

Video: Maan kasvukunnosta ja tilan kannattavuudesta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä (00:39)

Maan kasvukunnon parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä investoinnit ovat uudistavan viljelyn tärkeimpiä suunniteltavia sekä laskettavia asioita. Pellon hyvä peruskunto on lähtökohta tavoiteltavalle sadon määrälle ja laadulle. Pellon hyvää peruskuntoa voidaan myös ajatella eräänlaisena vakuutuksena kasvukauden ääri-ilmiöiden varalta. Kannattavuuden perusedellytys on, että tuotot ovat tuotantokustannuksia suuremmat. Tämä varmistaa myös järkevän takaisinmaksuajan investointien sekä eri toimenpiteiden toteuttamiselle. Uudistava viljely ei aina vaadi suuria investointeja, vaan jo pienillä ratkaisuilla päästään hyvään alkuun.

Sen sijaan, että kehitettäisiin yhden pääoman tehokkaampaa käyttöä, on aina huomioitava kokonaisuus.

Maatalouden toimintaympäristö rakennekehityksineen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset maailmanlaajuisesti ja paikallisesti edellyttävät maatalousyrittäjiltä muutokset huomioon ottavaa strategiaa ja johtamisosaamista. Muutokset yrityksen ympärillä vaativat nopeaa sopeutumiskykyä sekä taitoa hakea uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Niillä turvataan tuottavuus ja kannattavuus pitkällä aikavälillä. Pääomavaltainen maatalous asettaa omat vaateensa investoinneille ja kehityssuuntien valinnoille teknologian kehittyessä, joka taas mahdollistaa uudet ja tehokkaat toimintatavat. Kilpailukykyisessä maatalousyrityksessä yhdistyvät tuotanto, talous ja johtaminen. Tällaisessa yrityksessä myös resurssit hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja kustannustehokkaasti.

Tulevaisuuden kehitystä on jatkossa arvioitava useasta näkökulmasta päätöksenteon tueksi. Maatalousyritykselle määritetään visio, strategia ja tavoitteet, sekä kuvataan, millainen yrityksen halutaan tulevaisuudessa olevan. Lisäksi arvioidaan yritystoimintaan liittyvät mahdollisuudet ja uhat, sekä riskien toteutumisen todennäköisyys.

Yrittäjyys perustuu usein yrittäjän henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Se voi olla esimerkiksi intohimoa saada aikaan merkityksellisiä asioita, tavoite saavuttaa taloudellista hyötyä ja voittoa, tai velvollisuudentunne jatkaa suvun yritystä. Monella nämä kaikki tai jotkut tavoitteet yhdistyvät.

Kuva 1. Menestyvän maatilayrityksen johtaminen vaatii jatkuvaa oppimista, parantamista ja kiinnostusta omaa toimialaa ja peltojen kasvukuntoa kohtaan. Maatilayrityksen johtaminen ja samaan aikaan työntekijän roolissa toimiminen vaatii myös joustavuutta, sitkeyttä ja erityisesti jaksamista. Yhdessä oppiminen tuo uutta voimaa ja ideoita yrityksen kehittämiseen. Kuva: Eliisa Malin.
Kuva 1. Menestyvän maatilayrityksen johtaminen vaatii jatkuvaa oppimista, parantamista ja kiinnostusta omaa toimialaa ja peltojen kasvukuntoa kohtaan. Maatilayrityksen johtaminen ja samaan aikaan työntekijän roolissa toimiminen vaatii myös joustavuutta, sitkeyttä ja erityisesti jaksamista. Yhdessä oppiminen tuo uutta voimaa ja ideoita yrityksen kehittämiseen. Kuva: Eliisa Malin.

Kuva 1. Menestyvän maatilayrityksen johtaminen vaatii jatkuvaa oppimista, parantamista ja kiinnostusta omaa toimialaa ja peltojen kasvukuntoa kohtaan. Maatilayrityksen johtaminen ja samaan aikaan työntekijän roolissa toimiminen vaatii myös joustavuutta, sitkeyttä ja erityisesti jaksamista. Yhdessä oppiminen tuo uutta voimaa ja ideoita yrityksen kehittämiseen. Kuva: Eliisa Malin.

Vaikka yrittäjän lähtökohdat ja motiivit vaihtelevat, kannattaa omalle yritykselle määrittää suunta, joka on yhteensopiva omien kiinnostuksen kohteiden ja toiveiden kanssa. Suunta on visio, joka ohjaa yrittäjää uuteen ja sytyttää yrittämisen palon.

Strategiasta tahtotila ja askelmerkit yrityskokonaisuuden johtamiseen

Kuva 2. Maatilakokonaisuuden hahmottaminen vaatii työkaluja ja napakkaa johtamista. On tärkeää hahmottaa, miten erilaiset työkalut, tunnusluvut ja mittarit suhteutuvat toisiinsa. Kuva: Ari Nopanen, ProAgria 2020.
Kuva 2. Maatilakokonaisuuden hahmottaminen vaatii työkaluja ja napakkaa johtamista. On tärkeää hahmottaa, miten erilaiset työkalut, tunnusluvut ja mittarit suhteutuvat toisiinsa. Kuva: Ari Nopanen, ProAgria 2020.

Kuva 2. Maatilakokonaisuuden hahmottaminen vaatii työkaluja ja napakkaa johtamista. On tärkeää hahmottaa, miten erilaiset työkalut, tunnusluvut ja mittarit suhteutuvat toisiinsa. Kuva: Ari Nopanen, ProAgria 2020.

Maatilayrityksen pitkän aikavälin tavoitteet ja eteneminen niitä kohti kirjataan yleensä strategiaan. Strategialle annetaan taloudellinen arvo pitkän aikavälin taloussuunnitelman sekä simulaatiolaskelmien kautta. Kokonaisuus johdetaan vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päivätason tuotanto- sekä toimintasuunnitelmiksi ja ohjeistetaan henkilöstö toteuttamaan sitä. Strategian ja toimintasuunnitelman seuranta lähtee liikkeelle laadukkaasta kirjanpidosta ja taloushallinnosta. Tuotantoprosesseista saatava tieto kytketään kokonaisuuteen mukaan ja yhdistetään tuotannon- ja talouden seurantatiedoksi kate- ja tuotantokustannuslaskelmien kautta. Maksuvalmiuden tilannetta seurataan mahdollisimman reaaliaikaisesti budjetin avulla, johon kirjanpidon toteumatieto päivittyy säännöllisesti.

Yrityskokonaisuuden kilpailukykyä on mitattava kaikilla tasoilla. Mittarit valitaan yrityskohtaisesti siten, että ne parhaiten kuvaavat yrityksen toiminnan onnistumista ja niillä on yrittäjän helppo johtaa yritystään. Tietopankit antavat mahdollisuuden vertailutietoon sekä benchmarkkaukseen.

Strategia auttaa päätöksenteossa

Strategia auttaa tekemään oikeita päätöksiä nopeasti. Kirjalliseen strategiaan on myöhemmin helppo palata ja se tuo paljon lisäarvoa esimerkiksi rahoitusneuvotteluihin pankin kanssa. Strategian laadinnassa analysoidaan yrityksen nykytilanne sekä toimintaympäristö mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen määritetään tavoitteet 5–10 vuoden aikavälille ja voitettavat pelit, jotka ovat tavoitteiden toteutumisen esteinä tai hidasteina. Pelejä ei voiteta ilman yrittäjän tai yrityksen olemassa olevia tai hankittavia menestystekijöitä. Strategian laadinta tuo mukanaan yleensä 1–3 vaihtoehtoista toteutusmallia, joilla tulevaisuuden tavoitteet on mahdollisuus saavuttaa. Eri vaihtoehtojen toteuttamisen riskit ja kelpoisuudet arvioidaan laskelmien ja skenaarioanalyysien avulla. Parhaan vaihtoehdon valinnan jälkeen laaditaan liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää riskianalyysin ja tarkemmat laskelmat.

Uudistava viljely lähtee strategiasta

Uudistavan viljelyn toteuttaminen on maatilayrityksen strateginen valinta, jonka taustalla on hyvä olla tarkkaan harkittu strategia. Näin vältytään virheellisiltä investoinneilta ja mahdolliselle riskinotolle saadaan riittävä taloudellinen korvaus.

Kuva 3. Uudistavan viljelyn toteuttaminen voi edellyttää laajoja investointeja, mutta sitä voidaan toteuttaa myös nykyisillä resursseilla tai tehostamalla resurssien käyttöä. Hyvän suunnitelman hedelmät poimitaan vähitellen kannattavan tuotannon kautta. Kuva: Emma-Maria Anttila.
Kuva 3. Uudistavan viljelyn toteuttaminen voi edellyttää laajoja investointeja, mutta sitä voidaan toteuttaa myös nykyisillä resursseilla tai tehostamalla resurssien käyttöä. Hyvän suunnitelman hedelmät poimitaan vähitellen kannattavan tuotannon kautta. Kuva: Emma-Maria Anttila.

Kuva 3. Uudistavan viljelyn toteuttaminen voi edellyttää laajoja investointeja, mutta sitä voidaan toteuttaa myös nykyisillä resursseilla tai tehostamalla resurssien käyttöä. Hyvän suunnitelman hedelmät poimitaan vähitellen kannattavan tuotannon kautta. Kuva: Emma-Maria Anttila.

Note

Strategiaprosessin polku

  1. Määritetään maatilayrityksen ja maatalousyrittäjän arvot. Mitkä ovat reunaehdot yrityksen tulevaisuuden ratkaisuille? Mistä emme ole valmiit neuvottelemaan?

  2. Tunnistetaan tahtotila. Mitä haluan niin paljon, että se menee muiden yli? Tahtomieni asioiden saavuttamiseksi olen valmis tinkimään muista haluamistani asioista. Syntyy strateginen tahtotila.

  3. Määritetään missio. Miksi yritys on olemassa? Mikä suurempi tehtävä sillä on?

  4. Analysoidaan toimintaympäristö ja sen mikro- ja makromuuttujat. Luodaan kuva siitä, millaisen toimintaympäristön kanssa se rakennetaan yhteensopivaksi. Tulevaisuuden hahmotelmien avulla kuvataan vaihtoehtoisia näkymiä konkreettisesti.

  5. Analysoidaan yrityksen nykytila. Missä olemme nyt? Miten etenemme eteenpäin ja millä resursseilla? Millainen on tuotannon kannattavuus, taloudellinen asema, osaaminen ja jaksaminen, työvoima ja johtamiskäytännöt? Tehdään syväluotaus yrityksen nykytilaan ja toimintatapoihin.

  6. Luodaan visio. Mihin olemme matkalla? Millainen yrityksemme on 5–7 vuoden kuluttua?

  7. Mietitään strategiset teemat. Ne ohjaavat yrittäjän työtä niiden asioiden tekemiseen, joihin jatkossa suunnataan omat ja työntekijöiden ponnistelut.

  8. Laaditaan tiekartta ja valitaan seurattavat mittarit. Tiekartta kertoo, millaisten vaiheiden kautta maatilayritys saavuttaa visionsa ja strategiset tavoitteensa. Se vaiheistaa ja aikatauluttaa suuren linjan tekemiset ja ohjaa yrittäjää.

  9. Toteutetaan toimeenpanosuunnitelmaa asiantuntijoiden tuella, ja varmistetaan strategian muuttuminen toiminnaksi ja toteutuneiksi tavoitteiksi.

  10. Seurataan strategian toteutumista prosessissa laaditulla mittaristolla.

Onnistunut strategia muuttuu koko ajan toimintaympäristön muuttuessa. Strategian, tulosten ja toimintaympäristön seurannan on oltava jatkuvaa.

Strategia on johdettava käytännön tekemiseksi, muutettava investointiohjelmaksi ja asetettava karkeat tulostavoitteet tuleville vuosille. Näiden lisäksi etenkin laajentaminen vaatii usein henkilöstöjohtamisen kehittämistä sekä rahoituksen ja talouden osaamista riskien arviointia unohtamatta. Strategiset valinnat edellyttävät maatilayrittäjältä vankkaa muutoksen johtamisen osaamista.

Next section
II. Talouden johtaminen