Nykyaikaisen ketteryyden määritelmänä voidaan pitää vuonna 2001 kirjoitettua julkilausumaa eli manifestia, joka syntyi, kun ryhmä tietotekniikan ammattilaisia kokoontui yhteen ja päätti kiteyttää ne arvot ja periaatteet, jotka yhdistivät nykyaikaista ohjelmistokehitystä. Tuotoksen nimeksi annettiin Manifesto for Agile Software Development. Alkuperäinen manifesti käsittelee pelkästään tietokoneohjelmistojen kehittämistä. Manifestia voi kuitenkin soveltaa yleisemmin lähes kaikkeen työhön, kuten tällä kurssilla teemme.
Ketteryys
Ketteryys tarkoittaa kykyä toimia mukautuvasti tilanteen vaatimalla tavalla, jotta päästään asiakkaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Manifesti sisältää neljä arvoa ja 12 periaatetta. Arvojen kautta lausutaan, miten ketterä organisaatio toimii. Ketteryyden neljä perusarvoa on kirjoitettu seuraavalla tavalla:
Arvostamme yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja.
Arvostamme toimivaa lopputulosta enemmän kuin raportteja ja dokumentaatiota.
Arvostamme yhteistyötä enemmän kuin sopimusehdoista neuvottelua.
Arvostamme muutokseen sopeutumista enemmän kuin suunnitelman noudattamista.
Ensimmäisen arvon “arvostamme yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja” viesti ei ole se, että prosessit ja työkalut olisivat jotenkin merkityksettömiä. Olennaista on, että työntekijät kohdataan aidosti ihmisinä sen sijaan, että he olisivat vain resursseja. Ketterässä organisaatiossa vuorovaikutuksen laatua tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti. Niissä pyritään myös luomaan aitoja tiimejä, ei pelkkiä työryhmiä. Palaamme aidon tiimin käsitteeseen myöhemmin.
Toisen arvon mukaan huomio kannattaa siirtää sisäisistä raporteista ja dokumenteista organisaation tarkoitukseen, joka on yleensä jonkinlaisen arvon tuottaminen asiakkaille, sidosryhmille tai kansalaisille. Yksittäisen hankkeen näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeen edistymistä ei arvioida lukemalla projektipäällikön edistymisraportteja vaan seuraamalla, kuinka lähellä työ on arvon syntymistä ja organisaation tarkoituksen toteutumista.
Kolmas arvo korostaa yhteistyön luonnetta. Tätä voidaan soveltaa niin organisaation sisällä kuin eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä. Vanhanaikainen tapa sopia toimituksesta on määritellä se mahdollisimman tarkasti ja kirjata sopimukseen sopimussakkoja tai muita sanktioita, jos toimitus myöhästyy tai ei ole määritellyn mukainen. Ketterämpi tapa olisi neuvotella siitä, miten yhteistyössä voitaisiin luoda paremmat puitteet onnistumiselle. Esimerkki sovelluksesta organisaation sisällä voisi olla se, että markkinointiosasto tilaa it-osastolta uuden tietojärjestelmän, jota tarvitaan tulevaan kampanjaan. Sisällöstä ja ehdoista neuvottelun sijaan ketterämpää olisi suunnitella, millainen yhteistyö osastojen välillä takaa parhaan lopputuloksen.
Neljännen arvon viestinä on, että ketteryyden lopputulemana on kyky oppia ja mukautua. Jos organisaation toiminta perustuu suunnitelmien orjalliseen noudattamiseen, se tuskin on ketterä. Suunnitelmia arvokkaampana pidetään sitä, että tietämyksen karttuessa toimintaa mukautetaan halutun päämäärän saavuttamiseksi. Kaikki toimintatavat luodaan tämän periaatteen ympärille.
Ketterän manifestin 12 periaatetta
Alla olevassa listassa alkuperäisen manifestin periaatteet on pureskeltu mihin tahansa tietotyöhön sopiviksi. Tässä listassa käytämme sanaa tuote tarkoittamaan sitä tuotosta, jonka organisaatio toimittaa. Se voi todellisuudessa olla palvelu, tuote tai mikä tahansa projektin lopputuotos. Asiakkaalla tarkoitamme sitä henkilöä tai tahoa, joka vastaanottaa tuotteen.
Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakkaan tarpeet toimittamalla arvoa tuottavia tuotteita mahdollisimman aikaisin ja usein.
Otamme vastaan muuttuvat vaatimukset myös kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Ketterien menetelmien avulla voimme hyödyntää muutosta asiakkaan eduksi.
Toimitamme versioita toimivasta tuotteesta säännöllisesti, parin viikon tai kuukauden välein, suosien lyhyempää aikaväliä.
Sidosryhmien edustajien ja tuotekehittäjien tulee työskennellä yhdessä päivittäin koko projektin ajan.
Rakennamme projektit motivoituneiden ihmisten varaan. Tarjoamme heille sellaiset puitteet ja tuen, mitä he tarvitsevat, ja luotamme siihen, että he saavat työn tehtyä.
Tehokkain ja toimivin tapa tiedon välittämiseen on kasvokkain käytävä keskustelu.
Toimiva tuote on edistymisen ensisijainen mittari.
Ketterät menetelmät kannustavat kestäviin työtapoihin. Hankkeen omistajien, kehittäjien ja sidosryhmien tulisi pystyä pitämään työtahtinsa hamaan tulevaisuuteen.
Laadun ja hyvän suunnittelun jatkuva huomiointi edesauttaa ketteryyttä.
Tekemättä jätettävän työn maksimointi on oleellista.
Parhaat ratkaisut, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät itseohjautuvissa tiimeissä.
Tiimi tarkastelee säännöllisesti, kuinka se voi parantaa tehokkuuttaan ja mukauttaa toimintaansa sen mukaisesti.
Ketteryyden viitekehys
Ketteryyden manifestin laatijat edustivat erilaisia ketterän ohjelmistokehityksen menetelmiä, kuten Scrum, Extreme Programming (XP), Feature-Driven Development (FDD) ja Crystal Clear. Eri nimistä huolimatta näiden koulukuntien ajattelutavoissa oli kuitenkin paljon samaa.
Ketteryyden manifestin kirjoittamisen jälkeen on kehitetty uusia menetelmiä, jotka toteuttavat manifestin arvoja ja periaatteita joko täysin tai osittain. Tällaisiksi menetelmiksi voitaisiin lukea esimerkiksi DevOps sekä erilaiset Kanban-toteutukset.
Edellä mainittujen ketterien menetelmien hyödyntämisen etuna on kansainvälinen tunnettuus, jonka myötä asiakkailla tai työntekijöillä saattaa olla valitusta menetelmästä aiempaa kokemusta. Tunnettujen ketterien menetelmien toistuvat rutiinit helpottavat myös osaltaan uuden ajattelun omaksumista. Ilman toistuvaa rutiinia mikä tahansa toiminnan muutos unohtuu helposti. Varsinaiset ketterät menetelmät eivät kuulu tähän kurssiin, mutta löydät verkosta helposti lisätietoa niistä sekä erilaisista koulutuksista.
Yksittäisen ketterän menetelmän orjallinen suorittaminen ilman ketterän ajattelun ymmärtämistä ei kuitenkaan välttämättä tee sinusta kovin ketterää. Tämän vuoksi pureudumme tällä kurssilla eri menetelmien taustalla oleviin ajattelu- ja toimintatapoihin, jotta osaat tunnistaa, mitä erilaisilla ketterillä toimintatavoilla tavoitellaan. Tavoitteenamme on, että sinulle syntyy kattava ymmärrys ketteryydestä ja siitä, miksi se on hyödyllistä ja mitä sen avulla on mahdollista saavuttaa. Voit sen jälkeen itse valita, miten sovellat ketteryyttä työssäsi, ja mitä ketteriä menetelmiä haluat ottaa käyttöösi.
Ketteryys perustuu systeemiajatteluun. Systeemiajattelun tärkeänä periaatteena on, että asioita ajatellaan kokonaisuuksina. Yhdenkin kokonaisuuteen kuuluvan osan muuttaminen voi muuttaa koko systeemin toimintaa. Oppiville tai kasvaville systeemeille on erityisen tärkeää jatkuvasti mukautua ympäröivään todellisuuteen.
SARS-CoV-2 -virus on esimerkki tällaisesta kasvavasta systeemistä, joka on mukautunut jatkuvasti yhä tehokkaammaksi. Jatkuva oppiminen ja sen kautta ympäristöön mukautuminen on SARS-CoV-2 -systeemille elintärkeää. Tämä oppiminen ja mukautuminen näyttäytyy meille ihmisille uusien virusmuunnosten syntymisenä. Samaa säännöllisen oppimisen ja mukautumisen periaatetta hyödynnämme ketteryydessä, jotta löydämme ongelmiin mahdollisimman toimivia, tehokkaita ja hyödyllisiä ratkaisuja.
Ketteryysajatteluun on vaikuttanut voimakkaasti myös japanilainen lean-filosofia. Japanilainen autonvalmistaja Toyota kehitti vuosina 1948–1975 mullistavan johtamismallin, joka tunnetaan nykyisin nimillä The Toyota Way sekä tuotannon ja prosessien kehittämismallin Toyota Production System. Uusi malli perustui sosiotekniseen systeemiajatteluun, jossa autotehdasta ja sen henkilöstöä ajateltiin yhtenä toisiinsa vaikuttavana systeeminä.
Siksi muun muassa henkilökunnan arvostus ja jokaisen työntekijän sekä laitteen säännöllinen kehittäminen nostettiin uuden toimintamallin tärkeiksi periaatteiksi. Toyotan toimintamalli havaittiin toimivaksi ja se yleistyi pikkuhiljaa Japanin teollisuudessa. John Krafcik nimesi tämän Japanissa yleistyneen valmistavan teollisuuden toimintamallin Lean Manufacturingiksi vuonna 1988. Tähän hyvin laajaan kokonaisuuteen viitataan nykyään sanalla lean.
Vaikka leanin juuret ovat japanilaisessa autoteollisuudessa, lean-periaatteita on otettu mukaan myös ketteriin ohjelmistokehityksen menetelmiin. Ehkä tunnetuin leanin käsite on hukka (waste). Hukka tarkoittaa kaikkea työtä tai muuta kulua, joka ei tuota arvoa asiakkaille. Hukkaa, esimerkiksi turhia työvaiheita ja kustannuksia, pyritään poistamaan systeemistä, jotta toiminta nopeutuu, helpottuu ja tehostuu.