Grunderna i regenerativt jordbruk Källförteckning

Källorna som använts för kursen


Kapitel 1: Regenerativt jordbruk

  1. FAO, ITPS, GSBI, SCBD & EC. 2020. State of knowledge of soil biodiversity – Status, challenges and potentialities, Summary for policy makers. Rome: FAO. 40 s. https://doi.org/10.4060/cb1929en

  2. Hagelberg, E., Wikström, U., Mattila, T. & Joona, J. 2020. Regeneratiivinen eli uudistava maatalous: ruuantuotannon uusi suunta. Baltic Sea Action Group. Nätpublikation. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/12/BSAG_CA_Regeneratiivinen-maatalous_FI_200605_web-2.pdf

  3. Ollikainen, M. 2020. HIiliviljelyn talous. Presentation för Carbon Action -pilotgårdar. 8.12.2020

  4. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, K., Höijer, L., Joona, J., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Kolguide – översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk. Baltic Sea Action Group. 60 s. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/06/bsag-hiiliopas-200603-se-digital.pdf

  5. Kolbe, H. 2010. Site-adjusted organic matter–balance method for use in arable farming systems. J. Plant Nutr. Soil Sci. 173: 678–691. http://dx.doi.org/10.1002/jpln.200900175

  6. Steffen W., Richardson, K., Rockström, J., Cornell, S.E., Fetzer, I., Bennett, E.M., Biggs, R., Carpenter, S.R., De Vries, W., De Wit, C.A., Folke, C., Gerten, D., Heinke, J., Mace, G.M., Persson, L.M., Ramanathan, V., Reyers, B. & Sörlin, S. 2015. Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science 347(6223): 1259855 http://dx.doi.org/10.1126/science.1259855

  7. BSAG. 2017. Eloisa pelto. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/OPAS_Eloisa-pelto.pdf Baltic Sea Action Group. Publicerad 2017.

  8. General Mills 2021. Regenerative Agriculture. https://www.generalmills.com/en/Responsibility/Sustainability/Regenerative-agriculture General Mills. Sparad 21.2.2021.

  9. SML 2021. Pölytyksen merkitys ja pölytyspalvelusta sopiminen. https://www.polytys.fi/polytyksen-merkitys-ja-polytyspa/ Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry. Sparad 21.2.2021.

  10. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Laidunnusopas. Baltic Sea Action Group. 28 s. Tillgänglig också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Laidunnusopas_2020.pdf

  11. Torralbaa, M., Fagerholma, N., Burgessc, P. J., Morenod, G. & Plieningera, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems and Environment 230: 150-161.

Kapitel 2: Marken

  1. LANDMARK 2020. Soil Functions Concept. http://landmark2020.eu/soil-functions-concept/ Hänvisat: 25.9.2020.

  2. Pohjanpalo, V. 2017. Mullan eliöt pitävät meitä terveenä. Helsingfors universitet: Yliopisto-lehti Y/06/17. Hänvisat: 10.12.2020. Tillgänglig på: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mullan-eliot-pitavat-meita-terveena

  3. FAO 2015. Healthy soils are the basis for healthy food production. http://www.fao.org/soils-2015/news/news-detail/en/c/277682/ Food and Agriculture Organization of United Nations. Publicerad 2015. Hänvisat: 26.10.2020.

  4. Caputo, S. 2018. How urban farmers are learning to grow food without soil or natural light. https://theconversation.com/how-urban-farmers-are-learning-to-grow-food-without-soil-or-natural-light-88720 The Conversation. Publicerad 13.2.2018. Hänvisat: 26.10.2020.

  5. Hartikainen, H. 2016. Maaperä. I verket: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (red.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. 2:a uppdaterade upplagan. Helsingfors: Täckdikningsföreningen rf. s. 17–72. Tillgänglig i PDF-format: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  6. Huhta, V. & Hallanaro, E.-L. 2019. Elämän ja kasvun lähde. I verket: Huhta, V. & E-L. Hallanaro, E.-L. (red.) Elämää maan kätköissä. Helsingfors: Gaudeamus. s. 11–29.

  7. Finlands officiella statistik (FOS) 2020. Utnyttjad jordbruksareal. http://www.stat.fi/til/kaoma/index_sv.html Helsingfors: Naturresursinstitutet. Hänvisat: 9.10.2020.

  8. Yli-Halla, M. & Peltovuori, M. 2016. Maannokset ja niiden luokittelu. I verket: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (red.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. 2:a uppdaterade upplagan. Helsingfors: Täckdikningsföreningen rf. s. 43–52. Tillgänglig i PDF-format: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  9. Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell, J., Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R.B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles. I verket: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (red.). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. s. 465-570. Tillgänglig i PDF-format: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf

  10. Rajala, J. 2006. Maan viljavuus. I verket: Rajala, J. (red.) Luonnonmukainen maatalous. 2:a uppdaterade upplagan. S:t Michel: Helsingfors universitet, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Tillgänglig i PDF-format: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit#section-100694

  11. BSAG. 2017. Eloisa pelto. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. Tillgänglig på: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/OPAS_Eloisa-pelto.pdf Baltic Sea Action Group. Publicerad 2017. Hänvisat: 17.12.2020.

  12. BSAG. 2015. JÄRKI-ISKU 18: Markmyller. Tillgänglig på: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_fakta_18_web-min.pdf Baltic Sea Action Group. Publicerad 2015. Hänvisat: 18.1.2021.

  13. Nuutinen, V. & Palojärvi, A. 2018. Mikroorganismernas aktivitet i jordmånen. I verket: Peltonen, S. & Anttila, S. (red.) Håll åkern i skick. Forskning för framåt nr. 36. ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund. s. 26–29.

  14. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Kolguiden: Översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk 1:a upplagan. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/06/bsag-hiiliopas-200603-se-digital.pdf

  15. Setälä, H. 2019. Sukkulamadot. I verket: Huhta, V. & E-L. Hallanaro, E.-L. (red.) Elämää maan kätköissä. Helsingfors: Gaudeamus. s. 211–227.

  16. Vestberg, M. & Timonen, S. 2018. Rihmankiertämät – kasvien ja sienten erottamaton elämä. Privattryck. s. 356.

  17. Wilson, P., Ketola, E., Ahvenniemi, P., Lehtonen, M. & Valkonen, J. 2008. Dynamics of soilborne Rhizoctonia solani in the presence of Trichoderma harzianum: effects on stem canker, black scurf and progeny tubers of potato. Plant Pathology 57: 152–161

  18. Malin, E. 2020. Guide om fånggrödor. Praktiska råd för utnyttjande av fånggrödor i Finland. Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keraajakasviopas_ruotsi_web.pdf

  19. Alakukku, L. 2016. Maan rakenne. I verket: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (red.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. 2:a uppdaterade upplagan. Helsingfors: Täckdikningsföreningen rf. s. 53–72. Tillgänglig i PDF-format: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  20. Lemola, R., Uusitalo, R., Hyväluoma, J., Sarvi, M. ja Turtola, E. 2018. Suomen peltojen maalajit, multavuus ja fosforipitoisuus: Vuodet 1996–2000 ja 2005–2009. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 209 s. Tillgängligt: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-558-5

  21. Mattila, T.J. 2019. OSMO – Osaamista maan kasvukunnon hoitoon projektin video: Fysikaalinen viljavuus ja sen hoito - Osa 1 Kuivatus. Unitube-video. 22:32. Publicerat 2019. https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/d4e430a3-88f8-4235-88fc-05c3579eacff

  22. Soinne, H., Kanerva, S., Hartikainen, H., Myllys, M., Palojärvi, A. & Alakukku, L. 2017. Maan happamuus on enemmän kuin pH. Käytännön Maamies 3/2017.

  23. AGRIC 2021. Causes of soil acidity. Government of Western Australia. Department of Primary Industries and Regional Development. Agriculture and Food. https://www.agric.wa.gov.au/soil-acidity/causes-soil-acidity?page=0%2C1 Publicerat 17.9.2018. Hänvisat 12.11.2020.

Kapitel 3: Mångfald

  1. Vikström, S., Furman, E. & Rantala, S. 2020. Elonkirjo luo ihmiselle elinolot. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  2. Wall, D.H., Nielsen, U.N. & Six, J. 2015. Soil biodiversity and human health. Nature (London) 528: 69–76.

  3. Toivonen, M. 2020. Luonnon palvelut lautasella. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  4. Virtanen, S. & Kuusipalo, H. 2020. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  5. Korpela, K. & Pasanen, T. 2020. Biodiversiteetin havaitseminen ja psyykkinen hyvinvointi. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  6. Viitasalo, M., Blankett, P. & Varjopuro, R. 2020. Merten monimuotoisuus. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  7. Hiedanpää, J., Kniivilä, M. & Pouta, E. 2020. Talous monimuotoisuuden vaalimisessa. Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  8. Laitinen, P. 1994. Allelopatia – kasvien ja muiden eliöiden biokemiallinen vuorovaikutus: kirjallisuustutkimus. Jokioinen: Lantbrukets forskningscentral. Meddelande 14/1994. 44 s.

  9. Schaub, S., Buchmann, N., Lüscher, A. & Finger, R. 2019. Economic benefits from plant species diversity in intensively managed grasslands. Ecological economics 168: 106488. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2019.106488

  10. Kykkänen S., Korhonen P., Mustonen A. & Virkajärvi P. 2020. Effects of increasing plant diversity on yield of grass and grasslegume leys in Finland. I verket: Virkajärvi, P., Hakala, H., Hakojärvi, M., Helin, J., Herzon, I., Jokela, V., Peltonen, S., Rinne, M., Seppänen, M. & Uusi-Kämppä, J. Meeting the future demands for grassland production (Proceedings of the 28th General Meeting of the European Grassland Federation Helsingfors, Finland 19-22 October 2020). Grassland Science in Europe 25: 103–105. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2020.pdf

  11. Torralba, M., Fagerholm, N., Burgess, P.J., Moreno, G. & Plieninger, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems & Environment 230: 150-161. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.06.002.

  12. Shi, L., Feng, W., Xu, J. & Kuzyakov, Y. 2018. Agroforestry systems: Meta‐analysis of soil carbon stocks, sequestration processes, and future potentials. Land Degradation & Development 29(11): 3886–3897. https://doi.org/10.1002/ldr.3136

  13. Tamburini, G., Bommarco, R., Wanger, T. C., van der Heijden, M. G. A., Liebman, M. & Hallin, S. 2020. Agricultural diversification promotes multiple ecosystem services without compromising yield. Science Advances 6(45). https://doi.org/10.1126/sciadv.aba1715

  14. Isbell, F., Adler, P.R., Eisenhauer, N., Fornara, D., Kimmel, K., Kremen, C., Letourneau, D.K., Liebman, M., Polley, H.W., Quijas, S. & Scherer‐Lorenzen, M. 2017. Benefits of increasing plant diversity in sustainable agroecosystems. J Ecol 105: 871-879. https://doi.org/10.1111/1365-2745.12789

  15. Tschumi, M., Albrecht, M., Bärtschi, C., Collatz, J., Entling, M.H. & Jacot, K. 2016. Perennial, species-rich wildflower strips enhance pest control and crop yield. Agriculture, Ecosystems & Environment 220: 97-103. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.01.001.

  16. Schaub, S., Finger, R., Leiber, F., Probst, S., Kreuzer, M., Weigelt, A., Buchmann, N., & Scherer-Lorenzen, M. 2020. Plant diversity effects on forage quality, yield and revenues of semi-natural grasslands. Nature Communications 11(1): 768. https://doi.org/10.1038/s41467-020-14541-4

  17. Helenius, J. 2020. Ruuantuotanto koettelee luonnon monimuotoisuutta. I verket: Mattila, H. (red.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsingfors: Gaudeamus

  18. Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukkko, U-M. 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. The 2019 Red List of Finnish Species. Helsingfors: Miljöministeriet & Finlands miljöcentral. 704 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://hdl.handle.net/10138/299501

  19. Hokkanen, H.M.T., Menzler-Hokkanen, I. & Hokkanen, S.R.K. 2018. Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat? Duodecim 134(13–14): 1340–1344. Tillgängligt också i PDF-format: http://hdl.handle.net/10138/304205

  20. Raiskio, S. 2020. E-mail 11.9.2020.

  21. Hokkanen, H.M.T., Menzler-Hokkanen, I. & Keva M. 2017. Long-term yield trends of insect pollinated crops vary regionally, and are linked to neonicotinoid use, landscape complexity and availability of pollinators. Arthropod-Plant Interactions 11(3): 449–61. https://doi.org/10.1007/s11829-017-9527-3

  22. Kauppinen, J. 2019. Monimuotoisuus. Helsingfors: Siltala. 349 s.

  23. Perinnemaisemayhdistys 2020. Perinnemaisematyypit. Läst 18.9.2020. https://perinnemaisemat.fi/perinnemaisematyypit/

  24. Härjämäki, K. 2014. Maatilaluonnon monimuotoisuus: pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin. Teho-hankkeen julkaisuja 2/2014. Åbo: NTM-centralen i Egentliga Finland. 60 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-934-8

  25. Perinnemaisemayhdistys 2020. Laidunnus. Läst 25.11.2020. https://perinnemaisemat.fi/hoito/laidunnus/

Kapitel 4: Kolet, vattnet, klimatet

  1. NASA 2020. Why is carbon important? https://climatekids.nasa.gov/carbon/ Läst 23.10.2020

  2. Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell, J., Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R.B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles. Teoksessa: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (toim.). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. s. 465-570. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf

  3. Ilmasto-opas 2020. Ilmastonmuutos ilmiönä. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Hänvisat 2.11.2020.

  4. GLOBE 2017. Global Carbon Cycle Diagram. The Globe Carbon Cycle project. https://www.globe.gov/do-globe/measurement-campaigns/past-projects/earth-as-a-system-projects/carbon-cycle Publicerad 2017. Hänvisat 22.12.2020.

  5. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Kolguiden: Översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk 1:a upplagan. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/06/bsag-hiiliopas-200603-se-digital.pdf

  6. Huijin, S., Wang, X., Zhao, Y. J., Xu, M. G., Li, D. W. & Guo, Y. 2017. Relationship between soil inorganic carbon and organic carbon in the wheat-maize cropland of the North China Plain. Plant and Soil 418: 423-436.

  7. Guo, L.B. & Gifford, R. 2002. Soil carbon stocks and land use change: A meta analysis. Global Change Biology 8: 345-360.

  8. Liang, C., Schimel, J. & Jastrow, J. 2017. The importance of anabolism in microbial control over soil carbon storage. Nature Microbiology 2(8): 17105.

  9. National geographic 2020. Freshwater crisis. https://www.nationalgeographic.com/environment/freshwater/freshwater-crisis/ Hänvisat 17.12.2020

  10. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. 2016. Maan vesi- ja ravinnetalous - ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys ry 2. täydennetty painos.

  11. Pajula, H. & Triipponen, J.-P. 2003. Selvitys Suomen kastelutilanteesta. Esimerkkialueena Varsinais-Suomi. Suomen ympäristö 629. Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus.

  12. World bank. 2017. Chart: Globally, 70% of Freshwater is Used for Agriculture. https://blogs.worldbank.org/opendata/chart-globally-70-freshwater-used-agriculture Publicerad 2017. Hänvisat 17.12.2020.

  13. Lawrence, Peter & Meigh, Jeremy & Sullivan, Caroline. 2002. The Water Povery Index: an International Comparison. Keele Economics Research Papers. 19.

  14. Puustinen, M., Tattari, S., Väisänen, S., Virkajärvi, P., Räty, M., Järvenranta, K., Koskiaho, J., Röman, E., Sammalkorpi, I., Uusitalo, R., Lemola, R., Uusi-Kämppä, J., Lepistö, A., Hjerppe, T., Riihimäki, J. & Ruuhijärvi, J. 2019. Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan - KiertoVesi-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2019.

  15. Koppelmäki, K. 2013. Veden reitit ja muutokset pellolta vesistöön. Uudenmaan ELY-keskus / Raha-hanke.

  16. 4p1000 2020. “4 per 1000” initiative. https://www.4p1000.org/ Hänvisat 17.12.2020.

  17. 7lk Maantieto 2020. KPL 7 Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuteen. https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/bjm/e-materiaalit/7lk-maantieto/st/k7ivtp:file/download/99ace739e09c93710e96c3c1d775acd7f6a89b06/KPL%207%20ILMASTONMUUTOS%20VAIKUTTAA%20TULEVAISUUTEEN%20selkokielinen%20teksti.pdf Sparad 18.1.2021.

  18. IPCC 2018. Summary for Policymakers. Teoksessa: Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, & T. Waterfield (toim.) Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Geneva, Switzerland: World Meteorological Organization. 32 s. Tillgänglig på: https://www.ipcc.ch/sr15/chapter/spm/

  19. Tilastokeskus. 2020. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2019. http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

  20. PTT. 2020. Haltia, E., Lehtosalo, H., Rinta-Kiikka, S., & Yrjölä, T. Viljeltyjen turvemaiden päästöjen vähennys vaatii radikaaleja toimia. Pellervon taloustutkimus Policy brief 2/2020.

  21. UN. 2015. Paris agreement. https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf

  22. Peltonen-Sainio, P. & Hakala, K. 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa – miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus -hankkeen raportti 4/2014. Saatavissa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/muut/TEHO_Plus_Ilmastonmuutos_esite_suomi.pdf?f=494961&n=11&p=841831&c=18369930

  23. Laine, A., Vanhanen, J., Halonen, M. & Sjöblom, H. 2018. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle – valikoituja esimerkkejä. Sitra. 47 s.

  24. Wirehn, L. 2018. Nordic agriculture under climate change: A systematic review of challenges, opportunities and adaptation strategies for crop production. Land Use Policy 77.

Kapitel 5: Sätt åkern i skick

  1. Mattila, T.J., Rajala, J. & Mynttinen, R. 2019. Peltohavaintoja – aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingfors universitet Ruralia-institutet. Seinäjoki. Raportteja 197. Tillgängligt också i PDF-format: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305223

  2. Shepherd, T.G., Stagnari, E., Pisante, M. & Benites, J. 2008. Visual soil assessment field guide. Annual Crops. FAO. http://www.fao.org/3/i0007e/i0007e00.pdf

  3. McCaman, J.L. 2013. When Weeds Talk. 116 s.

  4. Nieminen, M., Ketoja, E., Mikola, J., Terhivuo, J., Sirén, T., Nuutinen, V. 2011. Local land use effects and regional environmental limits on earthworm communities in Finnish arable landscapes. Ecological Applications 21: 3162–3177.

  5. Berglund, K., & Gustafson-Bjuréus, A. 2008. Markstrukturtest i fält. Report. Uppsala. https://pub.epsilon.slu.se/3375/

  6. Kirkby, E. 2012. Introduction, Definition and Classification of Nutrients. I verket: Marschner, P. (red.) Marschner’s Mineral Nutrition of Higher Plants. 3 upplagan. Academic Press. s. 3–5.

  7. Bryson, G.M. & Mills, H.A. 2015. Plant Analysis Handbook. A Guide to Sampling, Preparation, Analysis, and Interpretation of Agronomic and Horticultural Crops. 4 upplagan. Athens, Georgia: Micro-Macro Publishing, Inc.

  8. Mattila, T.J. 2019. Lähestymistapoja lannoitussuunnitteluun - kierrätysravinteiden haasteita. Finlands miljöcentrals rapporter. Finlands miljöcentral. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302787.

  9. Cerrato, M.E. & Blackmer, A.M. 1990. Comparison of Models for Describing; Corn Yield Response to Nitrogen Fertilizer. Agronomy Journal 82 (1): 138–43.

  10. Khan, S.A., Mulvaney, R.L, Ellsworth, T.R. & Boast, C.W. 2007. The Myth of Nitrogen Fertilization for Soil Carbon Sequestration. Journal of Environmental Quality 36 (6): 1821–32. https://doi.org/10.2134/jeq2007.0099.

  11. Han, P., Zhang, P., Wang, P., Sun, W. & Huang, Y. 2016. Changes in Soil Organic Carbon in Croplands Subjected to Fertilizer Management: A Global Meta-Analysis. Scientific Reports 6 (1): 27199. https://doi.org/10.1038/srep27199.

  12. Luke 2020. Statistikdatabas [Webbsida]. Utveckling av kväve- och fosforbalansen (kg/ha) enligt NTM-central. Växtnäring och År. Helsingfors: Naturresursinstitutet. Tillgänglig på: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/sv/LUKE/LUKE__08%20Indikaattorit__06%20Ymp%c3%a4rist%c3%b6__12%20Typpi-%20ja%20fosforitase/01_Typpi_fosforitase.px/?rxid=a290f7c2-69ab-4cf6-8366-fd5186c09513

  13. Lal, R. 2008. Promise and Limitations of Soils to Minimize Climate Change. Journal of Soil and Water Conservation 63 (4): 113A-118A. https://doi.org/10.2489/jswc.63.4.113A.

  14. Paradelo, R., Virto, I. & Chenu, C. 2015. Net Effect of Liming on Soil Organic Carbon Stocks: A Review. Agriculture, Ecosystems & Environment 202 (April): 98–107. https://doi.org/10.1016/j.agee.2015.01.005.

  15. Bilen, S., Bilen, M. & Bardhan, S. 2011. The Effects of Boron Management on Soil Microbial Population and Enzyme Activities. African Journal of Biotechnology 10 (27): 5311–19. https://www.ajol.info/index.php/ajb/article/view/94296.​

Kapitel 6: Maximera assimilation, mikrober och skydd

  1. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti. Raportteja No. 2009:4. Helsingfors: Meteorologiska institutet. Tillgängligt också i PDF-format: http://hdl.handle.net/10138/15711​

  2. Rajala, J. 2006. Luonnonmukainen maatalous. 2:a uppdaterade upplagan. S:t Michel: Helsingfors universitet, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit#section-100694

  3. Peltonen, S. & Toukoluoto, N. 2015. Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liiton Julkaisuja nro 1142. ISBN 978-951-808-249-4.

  4. Känkänen, H. 2014. Viherlannoitusopas. ProAgria Keskusten Liitto. 23 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf​

  5. Aronsson, H., Hansen, E.M., Thomsen, I.K., Liu, J., Ogaard, A.F., Känkänen, H. & Ulen, B. 2016. The Ability of Cover Crops to Reduce Nitrogen and Phosphorus Losses from Arable Land in Southern Scandinavia and Finland. Journal of Soil and Water Conservation 71: 41-55.

  6. Känkänen, H., Keskitalo, M. & Riiko, K. 2011. Kerääjäkasvit – tutkimuksesta käytännön kokemuksiin. TEHO-hankkeen Julkaisuja 4/2011. Åbo: NTM-centralen i Egentliga Finland. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-248-6​

  7. Malin, E. 2020. Guide om fånggrödor. Praktiska råd för utnyttjande av fånggrödor i Finland. Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/10/Ker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4kasviopas_ruotsi_web.pdf

  8. Kutschera, L., Lichtenegger, E. & Sobotik, M. 2018. Wurzelatlas der Kulturpflanzen gemäßigter Gebiete mit Arten des Feldgemüsebaues: 7th vol. 2. upplagan. Frankfurt/Main, Germany: DLG-Verlag. ISBN 978-3769008517. Ritning tillgänglig på: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/1045/rec/2​

  9. Kutschera, L. & Lichtenegger, E. 1992. Wurzelatlas mitteleuropäischer Grünlandpflanzen Band 2, Pteridophyta und Dicotyledoneae (Magnoliopsida), Teil 1: Morphologie, Anatomie, Ökologie, Verbreitung, Soziologie, Wirtschaft, 3rd Vol. Stuttgart, Jena, New York: Fischer Verlag. 851 s. ISBN 3-437-30389-9. Ritning tillgänglig på: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/514/rec/1​

  10. Kutschera, L. & Lichtenegger, E. 1982. Wurzelatlas mitteleuropäischer Grünlandpflanzen Band 1, Monocotyledoneae. 2nd Vol. Stuttgart, New York: Fischer Verlag. 516 s. ISBN 3-437-30359-7. Ritning tillgänglig på: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/398/rec/1​

  11. Naturcom. 2021. Sudaninruoho. https://naturcom.fi/tuote/sudaninruoho/ Naturcom. Hänvisat 18.1.2021.

  12. Känkänen, H. 2021. Faktagranskning i onlinekursen Grunderna i regenerativt jordbruk. 29.1.2021.

  13. Patkowska, E. 2018. Antagonistic bacteria in the soil after Daucus carota L. cultivation. Plant Soil Environment 64: 120-125.

  14. Khanh, T.D., Chung, M.I., Xuan, T.D. & Tawata, S. 2005. The Exploitation of crop allelopathy in sustainable agricultural production. Journal of Agronomy & Crop Science 191: 172-184

Annan litteratur

  • Aalto, K., Anttila, S., Hennola, I. & Peltonen, S. 2019. Ilmastoviisas maatilayritys. Tieto Tuottamaan 145. ProAgria Keskusten Liiton Julkaisuja nro 1163. 104 s. ISBN 978-951-808-279-1.

  • Aaltonen, R. & Peltonen, S. 2011. Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö. Tietoa Tuottamaan 134. ProAgria Keskusten Liiton Julkaisuja nro 1108. 96 s. ISBN 978-951-808-216-6.

  • Abdalla, M., Hastings, A., Cheng, K., Yue, Q., Chadwick, D., Espenberg, M., Truu, J., Rees, B. & Smith, P. 2019. A critical review of the impacts of cover crops on nitrogen leaching, net greenhouse gas balance and crop productivity. Global Change Biology 25: 2530-2543. https://doi.org/10.1111/gcb.14644​

  • Anttila, S. & Peltonen, S. 2017. Peltojen kunnostus. Tieto tuottamaan 143. ProAgria Keskusten Liiton Julkaisuja nro 1153. 96 s. ISBN 978-951-808-268-5.

  • Drost, S.M., Rutgers, M., Wouterse, M., de Boer, W. & Bodelier, P. 2020. Decomposition of Mixtures of Cover Crop Residues Increases Microbial Functional Diversity. Geoderma 361: 114060. https://doi.org/10.1016/j.geoderma.2019.114060​

  • Ellä, A. & Mäkilä, R. 2020. Växter för vallen. Projektet Aikaa On. ProAgria projektpubliseringar 10. ProAgria Västra Finland rf. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/nurmiopas-vaxter.for_.vallen-svenska-2020.pdf​

  • Hyvärinen, H. 2001. Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. Kirjallisuuskatsaus. MTT:n Julkaisuja. Sarja A 100. Jokioinen: MTT. 97 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-630-4​

  • Hyvärinen, H. 2001. Kasviperäiset biomolekyylit – glukosinolaatit. Kirjallisuuskatsaus. MTT:n Julkaisuja. Sarja A 90. Jokioinen: MTT. 72 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-593-6​

  • Känkänen, H. 2019. Viherlannoituksen tehoa lisäävät menetelmät. Viherteho-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2019. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 31 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-745-9​

  • Känkänen, H., Ketola, J. & Valkama, P. 2020. Uusia tuloksia kerääjäkasveista. UusiRaHa-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2020. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 75 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-932-3​

  • Keskitalo, M., Hakala, K., Kuuselä-Veistola, E., Jalli, H., Jalli, M., Jauhiainen, L. & Peltonen, S. 2014. Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2014. 28 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-993-5​

  • Kivijärvi, P., Iivonen, S., Hannukkala, A. & Suojala-Ahlfors, T. 2019. Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa. Luke Tietokortti. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 15 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903​

  • Kleemola, J. 2013. Gröngödslingsguide. TEHO Plus-projektets publikation 5/2013. Åbo: NTM-centralen i Egentliga Finland.24 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/95522/TEHO_Plus_Grongodslingsguide_2013.pdf?sequence=2&isAllowed=y​

  • Koppelmäki, K., Känkänen, H. & Salonen, J. 2016. Luomupeltojen rikkakasvien hallinta peitekasvien avulla – kirjallisuuskatsaus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2016. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 34 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-324-6​

  • Laitinen, P. 1994. Allelopatia – kasvien ja muiden eliöiden biokemiallinen vuorovaikutus. Kirjallisuustutkimus. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 14/94. Jokioinen: MTT. 44 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014042925286​

  • Lemola, R., Valkama, E., Suojala-Ahlfors, T., Känkänen, H., Turtola, E., Heikkinen J. & Koppelmäki, K. 2014. Fånggrödor – nytta för odlaren och miljön. TEHO Plus-projektets publikation 8/2014. 56 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102393/TEHO%20Plus%20-hankkeen%20julkaisu%208_2014.pdf?sequence=2&isAllowed=y​

  • Myllys, M., Gustafsson, M., Koppelmäki, K., Känkänen, H., Palojärvi, A. & Alakukku, L. 2015. Juuristotietopaketti – juuret maan rakenteen parantajina. Ravinnehuuhtoutumien hallinta. RaHa-projektet. NTM-centralen i Nyland. 50 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://www.doria.fi/handle/10024/103454​

  • Nakian, K., Zabaloy, M., Guan, K. & Villamil, M. 2020. Do Cover Crops Benefit Soil Microbiome? A Meta-Analysis of Current Research. Soil Biology and Biochemistry 142: 107701. https://doi.org/10.1016/j.soilbio.2019.107701​

  • Peltonen-Sainio P., Jauhiainen L., Honkavaara E., Wittke S., Karjalainen M., Puttonen E. 2019. Pre-crop values from satellite images for various previous and subsequent crop combinations. Frontiers in Plant Science 10: 462https://doi.org/10.3389/fpls.2019.00462​

  • Poeplau, C. & Don, A. 2015. Carbon sequestration in agricultural soils via cultivation of cover crops - A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems and Environment 200: 33-41.

  • Prommer, J., Walker, T., Wanek, W., Braun, J., Zezula, D., Hu, Y., Hofhansl, F. & Richter, A. 2019. Increased microbial growth, biomass and turnover drive soil organic carbon accumulation at higher plant diversity. Global Change Biology 26: 669-681. https://doi.org/10.1111/gcb.14777​

  • Puustinen, M., Tattari, S., Koskiaho, J. & Linjama, J. 2007. Influence of seasonal and annual hydrological variations on erosion and phosphorus transport from arable areas in Finland. Soil & Tillage Research 93: 44-55.

  • Seuri, P. 2016. Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta. https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa. Hänvisat 15.1.2020.

  • Taiz L. & Zeiger E. 2002. Chapter 13, Secondary metabolites and plant defence. Teoksessa: Taiz L. & Zeiger E. (red.) Plant physiology. 3. upplagan.Sunderland, MA: Sinauer Associates. 690 s. ISBN 0-87893-823-0

  • Tirri R., Lehtonen J., Lemmetyinen R., Pihakaski S., Portin P. 2001. Biologian sanakirja. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-17618-8

  • Vestberg, M. & Timonen, S. 2018. Rihmankiertämät – kasvien ja sienten erottamaton elämä. Privattryck. s. 356.

  • Ruokavirasto 2016. Pää­tuki­haun tuet 2016 — Ympäristökorvaus: Ympäristösitoumus. https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/192/article-3991 Hänvisat 15.1.2020.

  • Zou, L. 2015. Crop rotation as a tool towards sustainable barley cropping. Väitöskirja, Maataloustieteiden osasto, Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta, Helsingfors universitet. 48 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1607-9​

Kapitel 7: Markförbättring med hjälp av yttre insatser

  1. BSAG. 2014. JÄRKI FAKTA 12: Gödselkraft. Baltic Sea Action Group. Publicerad 2014. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_fakta_12_svensk_web-min.pdf​

  2. Luke 2021. Kasper –Fosforilaskuri.https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peltopalvelut/fosforilaskuri Naturresursinstitutet. Hänvisat 27.1.2021.

  3. Ajosenpää, H., Ajosenpää, T. & Paananen, S. 2020. Lanta tehokkaaseen käyttöön – Lannasta maanparannusta ja ravinteita kasvinviljelytiloille. Maveka-hanke. ProAgria Länsi-Suomi. Tillgängligt också i PDF-format: https://lansi-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/maveka-lantaopas-2020-final_v.2.pdf​

  4. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Kolguiden: Översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk 1:a upplagan. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/06/bsag-hiiliopas-200603-se-digital.pdf

    ​

Annan litteratur

  • Fossel, P. 2014. Organic farming – How to raise, certify, and market organic crops and livestock. Minneapolis, Minnesota: Voyageur Press. 175 s.

  • Lowenfelts, J. & Lewis, W. 2010. Teaming with Microbes: A Gardener's Guide to the Soil Food Web. Tarkistettu upplagan. Portland, Oregon: Timber Press. 220 s.

  • Luostarinen, S., Tampio, E., Berlin, T., Grönroos, J., Kauppila, J., Koikkalainen, K., Niskanen, O., Rasa, K., Salo, T., Turtola, E., Valve, H. & Ylivainio, K. 2019. Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön Julkaisuja 2019:5. Maa- ja metsätalousministeriö. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-941-8​

  • Rajala, J. 2006. Luonnonmukainen maatalous. 2:a uppdaterade upplagan. S:t Michel: Helsingfors universitet, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit#section-100694​

Kapitel 8: Minimera störningen

  1. Kornecki, T.S. & Balkcom, K.S. 2020. Organic Kale and Cereal Rye Grain Production Following a Sunn Hemp Cover Crop. Agronomy 10(12): 1913. https://doi.org/10.3390/agronomy10121913​

  2. Kornecki, TS. 2020. Influence of Recurrent Rolling/Crimping on Cover Crop Termination, Soil Strength and Yield in No-Till Cotton. AgriEngineering 2(4): s. 631-648. https://doi.org/10.3390/agriengineering2040042​

  3. Evira 2012. Visste du detta om rester av växtskyddsmedel? https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/kasvinsuojeluainejaamat/kasvinsuojeluainejaamaesite_sv.pdf. Evira, Enheten för produktsäkerhet.

  4. Tukes 2021. Växtskyddsutbildning och -examen. https://tukes.fi/sv/vaxtskyddsutbildning-och-examen Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes). Hänvisat 11.2.2021.

  5. Nichols, V., Verhulst, N., Cox, R. & Govaerts, B. 2015. Weed dynamics and conservation agriculture principles: A review. Field Crops Research 183: s. 56-68. https://doi.org/10.1016/j.fcr.2015.07.012​

  6. Baker, K. & Cook, R. 1974. Biological control of plant pathogens. San Francisco: W.H. Freeman and Company. 433 s.

  7. Egan, P.A., Dicks, L.V., Hokkanen, H.M.T. & Stenberg, J.A. 2020. Delivering integrated pest and pollinator management. Trends in Plant Science 25(6): s. 577-589.

  8. Biddinger, D.J. & Rajotte, E.G. 2015. Integrated pest and pollinator management — adding a new dimension to an accepted paradigm. Current Opinion in Insect Science 10: s. 204-209.

  9. Räsänen, K., Ratilainen, K., ja Kurppa S. 2014. Pesticide usage data for the application of the research to be utilized for IPM actions? Referat och posterpresentation, SETAC Europe 24th årsseminarium, den 11.–15. maj 2014 Basel, Schweiz. Tillgängligt också i PDF-format: https://cdn.ymaws.com/www.setac.org/resource/resmgr/Abstract_Books/SETAC-Basel-abstracts.pdf​

  10. Melander, B. 1994. Modelling the effects of Elymus repens (L.) Gould competition on yield of cereals, peas and oilseed rape. Weed Research 34: s. 99–108.

  11. TOPPS 2021. Säker praxis, Säkrare skydd för vatten http://www.topps-life.org/uploads/8/0/0/3/8003583/flyer_se.pdfTOPPS-projektet. Hänvisat 11.2.2021.

Annan litteratur

Kapitel 9: Fördjupa dig i de valfria ämnena

I. Skogsjordbruk

  1. Torralba, M., Fagerholm, N., Burgess, P.J., Moreno, G. & Plieninger, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems & Environment 230: s. 150-161. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.06.002​

  2. Shi, L., Feng, W., Xu, J. & Kuzyakov, Y. 2018. Agroforestry systems: Meta‐analysis of soil carbon stocks, sequestration processes, and future potentials. Land Degradation & Development 29(11): s. 3886–3897. https://doi.org/10.1002/ldr.3136​

  3. De Stefano, A., Jacobson, M.G. Soil carbon sequestration in agroforestry systems: a meta-analysis. Agroforest Syst 92: s.285–299. https://doi.org/10.1007/s10457-017-0147-9​

  4. Lorenz, K., Lal, R. Soil organic carbon sequestration in agroforestry systems. A review. Agron. Sustain. Dev. 34: s. 443–454. https://doi.org/10.1007/s13593-014-0212-y​

  5. Yeomans, P.A. 1985. The Challenge of Landscape: the development and practice of keyline. Sydney: Keyline Publishing PTY. 271 s. Tillgängligt i PDF-format: https://soilandhealth.org/wp-content/uploads/GoodBooks/The%20Challenge%20of%20Landscape.pdf​

  6. Pavlov, G. 2015. Understanding the Application of Keyline Geometry. Bendigo, Victoria, Australia: Regrarians Ltd. 49 s. Tillgängligt i PDF-format: http://permatronc.ressources-permaculture.fr/Ajoute-des-fichiers-ici/EBOOK_Understanding_the_Application_of_Keyline_Geometry_%5BENGLISH%5D.pdf​

  7. Livsmedelsverket 2019. Allmänt tillstånd att använda konventionellt förökningsmaterial. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/siemenet-ja-taimet/20210222.tavsiemen.pdf Livsmedelsverket. Sidan uppdaterad 27.3.2019. Hänvisat 11.2.2021.

  8. Livsmedelsverket 2021. Blanketter och anvisningar för ekoproduktion. https://www.ruokavirasto.fi/sv/om-oss/tjanster/guider-och-blanketter/foretag/blanketter-och-anvisningar-for-ekoproduktion/ Livsmedelsverket. Sidan uppdaterad 14.12.2020. Hänvisat 11.2.2021.

  9. Osorio, R., Barden, C.J. & Ciampitti, I.A. 2019. GIS approach to estimate windbreak crop yield effects in Kansas–Nebraska. Agroforestry Systems 93: s. 1567–1576.

  10. Iivonen, S. 2021. Faktagranskning i onlinekursen Grunderna i regenerativt jordbruk. 28.1.2021.

  11. Briggs, S. 2012. Agroforestry: a new approach to increasing farm production. A Nuffield Farming Scholarships Trust report. 85 s. Tillgängligt i PDF-format: https://www.nuffieldscholar.org/sites/default/files/reports/2011_UK_Stephen-Briggs_Agroforestry-A-New-Approach-To-Increasing-Farm-Production.pdf

  12. Dupraz, C., Burgess, P., Gavaland, A., Graves, A., Herzog, F., Incoll, L., Jackson, N., Keesman, K., Lawson, G., Lecomte, I., Liagre, F., Mantzanas, K., Mayus, M., Moreno, G., Palma, J., Papanastasis, V., Paris, P., Pilbeam, D., Reisner, Y., Vincent, G. & Werf Van der, W. 2005. Synthesis of the Silvoarable Agroforestry For Europe project. INRA-UMR System Editions. Montpellier. 254 s. Tillgängligt i PDF-format: https://www.researchgate.net/publication/234008948_Silvoarable_Agroforestry_for_Europe_-​

  13. Livsmedelsverket 2021. Stödguider, -villkor och -anvisningar. https://www.ruokavirasto.fi/sv/om-oss/tjanster/guider-och-blanketter/jordbrukare/stodguider/Livsmedelsverket. Sidan uppdaterad 5.2.2021. Hänvisat 11.2.2021.

Annan litteratur

II. Ökning av den biologiska mångfalden

  1. Hyvönen, T., Heliölä, J., Koikkalainen, K., Kuussaari, M., Lemola, R., Miettinen, A., Rankinen, K., Regina, K. & Turtola, E. 2020. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO). Slutrapport. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2020. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 76 s. Tillgängligt i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-919-4​

  2. Heliölä, J. & Kuussaari, M. 2020. Maatalousympäristön päiväperhosseurannan vuoden 2019 tulokset. Baptria 45: s. 36-44. Tillgänglig på: https://www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta​

  3. Kuussaari, M., Härmä, O. & Hyvönen, T. 2007. Viherkesantojen merkitys pölyttäjähyönteisille. I verket: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (red) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jockis: Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. s. 47–69. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5​

  4. Aakkula, J. & Leppänen, J. 2014. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) – Slutrapport. Jord- och skogsbruksministeriets publikationer 3/2014. 267 s http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-852-7​

  5. Erävuori, L., Hyvärinen, M., Laitinen, K., Oksman, S. & Teerihalme, H. 2017. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat korvaavat elinympäristöt maantie- ja rataverkoilla: Esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2017. Trafikverket. 68 s. https://www.doria.fi/handle/10024/133866​

  6. Alhainen, M., Niemelä, T., Siekkinen, J., Svensberg, M., Kuittinen, J., Nurmi, J., Väyrynen, H., Väänänen, V-M., Nummi, P., Berndtson, S. & Korkiakoski, P. 2015. Kosteikko-opas. Helsingfors: Finlands viltcentral. 76 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.slideshare.net/Riistakeskus/kosteikkoopas​

  7. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Betesguide. Betesbruk med maximal kolinlagring – hitta dina skiftens kolinlagringspotential. Carbon Action / BSAG. Tillgänglig i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2023/01/BSAG_Betesguide_web.pdf​

  8. Autio, O., Heliölä, J. & Rinkineva-Kantola, R. 2020. Lintupellot rauhoitettujen lintulajien aiheuttamien satovahinkojen ennaltaehkäisevänä keinona. Rapporter 16/2020. Seinäjoki: NTM-centralen i Södra Österbotten. 46 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-858-1​

  9. Tiainen, J., Rintala, J., Holopainen, J., Piha, M., Seimola, T., Vepsäläinen, V. & Väisänen, R.A. 2007. Linnut maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusindikaattorina. I verket: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (red) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jockis: Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. s. 215–232. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5​

  10. Kuussaari, M. 2021. Minkälaisilla toimilla voidaan edistää pölyttäjähyönteisten monimuotoisuutta? Föredrag i slutseminariet för LumoVesi-projektet 28.1.2021.

  11. Huusela-Veistola, E. 2007. Kesantojen ekosysteemipalvelut: lintujen hyönteisravinto ja tuholaisten luontaiset viholliset. I verket: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (red) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jockis: Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. s. 34–46. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5​

  12. Miljö 2019. Vårdbiotoper. https://www.ymparisto.fi/sv-FI/Natur/Naturtyper/Hotbedomningen_av_Finlands_naturtyper/Vardbiotoper/Hotbedomning_av_vardbiotoperMiljöförvaltningens gemensamma webbtjänst. Publicerad 26.6.2019. Hänvisat 11.2.2021.

  13. Finlands viltcentral 2021. Kohti riistarikkaita reunoja – vaihettumisvyöhykkeiden hoito https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/vaihettumisvyohykkeiden-hoito-riistakeskus.pdf Hänvisat 11.2.2021.

  14. Lag om hantering av risker orsakade av främmande arter 1709/2015. Helsingfors den 30 december 2015. Tillgänglig i elektronisk form på: https://finlex.fi/sv/laki/alkup/2015/20151709​

  15. Persson, T.S. 1995. Management of roadside verges: vegetation changes and species diversity. Uppsala: Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Ecology and Environmental Research. Report 82. 30 s.

III. Produktionsvallar

  1. Nyfeler, D., Haugenin-Elie, O., Suter, M., Frossard, E. & Luscher, A. 2011. Grass-legume mixtures can yield more nitrogen than legume pure sands due to mutual stimulation of nitrogen uptake from symbiotic and non-symbiotic scources. Agriculture, Ecosystems & Environment 140(1-2): s. 155–163.

  2. Mustonen, A. 2021. Faktagranskning i onlinekursen Grunderna i regenerativt jordbruk. 27.1.2021.

  3. Kätterer, T., Bolinder, M.A., Thorvaldsson, G. & Kirchmann, H. 2013. Influence of ley-arable systems on soil carbon stocks in Northern Europe and Eastern Canada. Grassland Science in Europe 18: s. 47-56. Tillgängligt i PDF-format: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2013.pdf​

  4. Rasse D.P., Rumpel C. & Dignac M-F. 2005. Is soil carbon mostly root carbon? Mechanisms for a specific stabilization. Plant and Soil 269: s. 341-356.

  5. Klumpp, K. & Fornara, D.A. 2018. Carbon sequestration of grassland soils – climate change and mitigation strategies. Grassland Science in Europe 23: s. 509–534. Tillgängligt i PDF-format: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2018.pdf​

  6. Kykkänen, S. 2021. Faktagranskning i onlinekursen Grunderna i regenerativt jordbruk. 27.1.2021.

  7. Chen J., Lærke P.E., Manevski K. & Jørgensen U. 2020. Biomass production and soil carbon and nitrogen content with innovative cropping systems. Grassland Science in Europe 25: s. 466-468. Tillgängligt i PDF-format: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2020.pdf​

  8. Ammann C., Neftel A., Jocher M., Fuhrer J. & Leifeld J. 2020. Effect of management and weather variation on the greenhouse gas budget of two grasslands during a 10-year experiment. Agriculture, Ecosystems and Environment 292: 106814.

  9. Rutledge S., Wall A.M., Mudge P.L., Troughton B, Campbell D.I., Pronger J., Joshi C. & Schipper L.A. 2017. The carbon balance of temperate grasslands part II: The impact of pasture renewal via direct drilling. Agricultural, Ecosystems and Environment 239: s. 132-142.

  10. Sihvonen, M. 2020. Nurmen hiilensidonta on tekniikkalaji – tutkimus kirittää ikivanhaa ruoantuotantotapaamme. https://www.luke.fi/nurmen-hiilensidonta-on-tekniikkalaji/ Naturresursinstitutet. Publicerad 14.8.2020. Hänvisat 12.2.2021.

  11. Mäkiniemi, K., Seppänen, T. & Kekkonen, P. 2020. Nurmen täydennyskylvön hyvät käytänteet. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 38. https://doi.org/10.33354/smst.89260​

  12. Ranking, M. 2020. Alfalfa autotoxicity just got more complicated. https://hayandforage.com/article-2907-Alfalfa-autotoxicity-just-got-more-complicated.html Hay & Forage Grower. Publicerad 10.3.2020. Hänvisat 12.2.2021.

  13. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Betesguide. Betesbruk med maximal kolinlagring – hitta dina skiftens kolinlagringspotential. Carbon Action / BSAG. Tillgänglig i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2023/01/BSAG_Betesguide_web.pdf​

IV. Regenerativ odling av grönsaker, rotfrukter och bär

  1. Seppänen, M., Mäkelä, P., Yli-Halla, M., Helenius, J., Kallela, M., Stoddard, F. & Teeri, T. 2016. Peltokasvien tuotanto. 3. painos. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen. 206 s.

  2. Suojala-Ahlfors, T., Lumme, I., Salo, T., Uusitalo, R., Kivijärvi, P., Kallela, M., Inkeroinen, H. & Tuononen, M. 2020. Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa: Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016–2018. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 79/2020. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 89 s. Tillgängligt också i PDF-format:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-076-2​

  3. Kivijärvi, P., Iivonen, S., Hannukkala, A. & Suojala-Ahlfors, T. 2019. Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa. Luke Tietokortti. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 15 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903​

  4. FiBL 2018. Perennial flower strips – a tool for improving pest control in fruit orchards. Technical guide No. 1096. 16 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://ebionetwork.julius-kuehn.de/dokumente/upload/EnglishNeu_Flower-strips-fruit-orchards.pdf​

  5. Jord- och skogsbruksministeriets förordning om gödselfabrikat 24/11. Ändringar: Jord- och skogsbruksministeriets förordningar 12/12, 7/13, 21/15, 5/16, 12/15 ja 12/18. https://mmm.fi/elaimet-kasvit/lannoitevalmisteet?p_p_id=com_liferay_journal_content_web_portlet_JournalContentPortlet_INSTANCE_FgMyvVx0PEMb&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&_com_liferay_journal_content_web_portlet_JournalContentPortlet_INSTANCE_FgMyvVx0PEMb_languageId=sv_SE​

  6. Suojala-Alfors, T. 2021. Faktagranskning i onlinekursen Grunderna i regenerativt jordbruk. 26.1.2021.

  7. Malin, E. 2020. Guide om fånggrödor. Praktiska råd för utnyttjande av fånggrödor i Finland. Baltic Sea Action Group. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keraajakasviopas_ruotsi_web.pdf​

  8. Himanen, S. & Kivijärvi, P. 2020. Haasteellinen kaistasekaviljely. Puutarha & Kauppa 24: 18–19. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003097666​

Annan litteratur

  • Kallela, M., Nissinen, A. & Suojala, T. 2004. Vaihtoehtoja ravinnetalouden ja kasvintuhoojien hallintaan laajamittaisessa luomuvihannesviljelyssä. Maa- ja elintarviketalous 49. Jockis: Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. 62 s. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/457764/met49.pdf?sequence=1&isAllowed=y​

  • Kukkonen, S. & Vestberg. M. 2002. Miten lierot liittyvät kasvukuntoon? Puutarha ja Kauppa 19/2002: 8-9.

  • Kukkonen, S., Vestberg, M., Tuovinen, T., Parikka, P. & Palojärvi, A. 2005. Esikasvinmerkitys mansikan kasvun ja satoisuuden parantajana sekä maan kasvukunnon ylläpitäjänä. MTT:n tutkimusraportti. Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. 34 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041812827​

  • Matala, V. 2006. Mansikan viljely. 3. painos. Puutarhaliiton julkaisuja. Helsingfors: Trädgårdsförbundet rf. 335 s.

  • Nissinen, A., Vanhala, P. (red), Salo, T., Lötjönen, T., Outa, P. & Piirainen, A. 2003.Luomuvihannesten viljelykiertojen hallinta. Onko viljelykiertosi nousukierre vai syöksykierre? MTT:n selvityksiä 47. Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi. 39 s. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts47.pdf​

  • Parikka, P. 2021. Marjakasvien maalevintäiset taudit kuriin. Puutarha & kauppa 1/2021: 24-25.

  • Patkowska, E. 2018. Antagonistic bacteria in the soil after Daucus carota L. cultivation. Plant Soil Environment 64: 120-125.

  • Vestberg, M, Kukkonen, S. & Palojärvi, A. 2002. Maan kasvukuntoa on vaikea mitata. Puutarha ja Kauppa 19/2002: 6-7.

  • Vestberg, M, Kukkonen, S., Saari, K., Uosukainen, M., Palojärvi, A., Tuovinen, T., Vepsäläinen, M. & Niemi, M. 2002. Cropping system impact on soil quolity determinants. Agricultural and food science in Finland 11: 311-328.

  • Vestberg, M. 2003. Mansikan suuri satopotentiaali luomuviljelyssä johtuu maan biologista ominaisuuksista. Hög skördepotential hos jordgubbe beror på markens biologiska egenskaper. Forskningsnytt 2/2003: 14–15. https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/mansikan-suuri-satopotentiaali-luomussa-johtuu-maan-biologisista-ominaisuuksista

  • Vestberg, M., Kukkonen, S., Saari, K., Tuovinen, T., Palojärvi, A., Pitkänen, T., Hurme, T., Vepsäläinen, M., Niemi, M. 2009. Effects of cropping history and peat amendments on the quality of a silt soil cropped with strawberries. Applied Soil Ecology 42: 37-47. https://doi.org/10.1016/j.apsoil.2009.01.008​

V. Regenerativt jordbruk på torvåkrar​

  1. Kekkonen, H., Ojanen, H., Haakana, M., Latukka, A. & Regina, K. 2019. Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation. Carbon Management 10(2): s. 115-126. https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990​

  2. FOS 2020. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2019. Finlands officiella statistik (FOS). Helsingfors: Statistikcentralen. s. 10 och 34. Hänvisat 19.1.2021. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf​

  3. Luke Ekonomidoktorn 2021.Jordmån Webbtjänst(luke.fi/ekonomidoktorn). Data: Luke Jordmån data. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/ekonomidoktorn/jordman_klassifikation/period/jordsmansklass_enl_wbr/storomrade/ Naturresursinstitutet. Hänvisat 19.1.2021.

  4. Pietola, L. & Joki-Tokola, E. 2020. Klimathållbar odling av torvåkrar. I verket: Aalto, K., Anttila, S., Hennola, I. & Peltonen, S. (red). Klimatsmart jordbruk. Forskning för framåt 37. ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbunds publikationer, serie B 126. s. 40. ISBN 978-9730-808-57-5.

  5. Joosten, H., Tapio-Biström, M.-L. & Tol, S. 2012. Peatlands: Guidance for Climate Change Mitigation Through Conservation, Rehabilitation and Sustainable Use. Mitigation of Climate Change in Agriculture Series 5. 2. upplagan. Rome: Food and Agriculture Organization of the United Nations. 114 s. Tillgängligt också i PDF-format: http://www.fao.org/3/an762e/an762e00.htm​

  6. Abel, S., Couwenberg, J., Dahms, T. & Joosten, H. 2013. The Database of Potential Paludiculture Plants (DPPP) and results for Western Pomerania. Plant Diversity and Evolution 130 (3-4): s. 219-228.

  7. Geurts, J., Oehmke, C., Lambertini, C., Eller, F., Sorrell, B., Mandiola, S., Grootjans, A.P., Brix, H., Wichtmann, W., Lamers, L. & Fritz, C. 2020. Nutrient removal potential and biomass production by Phragmites australis and Typha latifolia on European rewetted peat and mineral soils. Science of The Total Environment 747: 141102.

  8. Berninger, K., Kekkonen, H., Saarnio, S., Lehtonen, H., Regina, K. & Mäkipää, R. 2020. Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä. Luke Policy Brief 3/2020. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 6 s. Tillgängligt i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-994-1​

  9. Miettinen, A., Koikkalainen, K., Silvan, N. & Lehtonen, H. 2020. Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön maamies 10/2020: s. 36-38.

  10. Laurila, M. 2018. Kosteikkokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2018. Helsingfors: Naturresursinstitutet. 159 s. Tillgängligt i PDF-format: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-560-8​

  11. VN 2019. Regeringsprogrammet för statsminister Sanna Marins regering 10.12.2019. Ett inkluderande och kunnigt Finland – ett socialt, ekonomiskt och ekologiskt hållbart samhälle. Statsrådets publikationer 2019:32. Helsingfors: Statsrådet. 216 s. Tillgängligt i PDF-format: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161932/VN_2019_32.pdf?sequence=4&isAllowed=y​

  12. Luke 2021. SOMPA-forskningsprojekt. https://www.luke.fi/sompa/ Hänvisat 11.1.2021.

Kapitel 10: Beakta ekonomin

  1. Purola, T. & Lehtonen, H. 2020. Evaluating profitability of soil-renovation investments under crop rotation constraints in Finland. Agricultural Systems 180: 102762.

  2. Ollikainen, M. 2020. Hiiliviljelyn talous – kuinka hiiliviljely voisi muuttua tulovirraksi. Carbon Action –webbinarium 8.12.2020.

  3. Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. 1535 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf​

Annan litteratur

  • Barry, P. J., Ellinger, P. N., Hopkin, J. A. & Baker, C. B. 2000. Financial Management in Agriculture. 6. painos. Danville, Illinois: Interstate Publishers. 678 s.

  • Castle, E. N., Becker, M. H & Nelson, A. G. 1987. Farm Business Management: The Decision-Making Process. 3. painos. New York: MacMillan Pub Co. 413 s.

  • Debertin, D. 1986. Agricultural Production Economics. New York: MacMillan Pub Co. 366 s.

  • Dixit, A. & Pindyct, R. 1994. Investment under uncertainty. New Jersey: Princeton University Press. 468 s.

  • Fleisher, B. 1990. Agricultural Risk Management. Boulder & London: Lynne Rierner Publishers. 149 s.

  • Harsh, S. B., Connor, L. J. & Schwab, G. D. 1981. Managing the Farm Business. New Jersey: Prentice Hall. 384 s.

  • Ollikainen, M. & Lötjönen, S. 2020. Hiilimarkkinat ja taloudelliset ohjauskeinot. I verket: Heinonsalo, J. (red) Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. s. 52–53. Tillgängligt också i PDF-format: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf​

  • Ryhänen, M. & Sipiläinen, T. 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittäminen. Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena. 2:a uppdaterade upplagan. Helsingfors: Tempest Oy. 237 s. Tillgängligt också i PDF-format: https://doi.org/10.31885/9789529393145

Follow us

@BSAG_
About UsHelp CenterCommunityTerms & ConditionsPrivacy PolicyContact us