II.

Uudistava maatila toimii kokonaisvaltaisesti

Mikä tahansa maatila voi olla uudistava, koosta, sijainnista tai tuotantosuunnasta riippumatta. Uudistavaa maatilaa ei voi laittaa minkään tietyn tuotantotavan lokeroon. Parhaiten sen toimintaa kuvaa kokonaisvaltaisuus. Uudistavan viljelyn menetelmiä voidaan hyödyntää niin tavanomaisessa kuin luomutuotannossakin.

Kuva 11. Keskeistä on, että viljelijä pyrkii ymmärtämään tilansa toimintaa kokonaisuutena ja valitsemaan parhaiten sopivat toimenpiteet eri tilanteisiin. Sen lisäksi, että miettii, mitä tekee, on pohdittava, miksi ja miten tekee. Kuva lähteestä 8.
Kuva 11. Keskeistä on, että viljelijä pyrkii ymmärtämään tilansa toimintaa kokonaisuutena ja valitsemaan parhaiten sopivat toimenpiteet eri tilanteisiin. Sen lisäksi, että miettii, mitä tekee, on pohdittava, miksi ja miten tekee. Kuva lähteestä 8.

Kuva 11. Keskeistä on, että viljelijä pyrkii ymmärtämään tilansa toimintaa kokonaisuutena ja valitsemaan parhaiten sopivat toimenpiteet eri tilanteisiin. Sen lisäksi, että miettii, mitä tekee, on pohdittava, miksi ja miten tekee. Kuva lähteestä 8.

Jo pienillä toimilla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi harkituilla viljelykasvivalinnoilla, maanmuokkauksen optimoinnilla sekä pellon oikea-aikaisilla perusparannustoimilla voi olla suuri vaikutus pellon kasvukuntoon ja satotasoon.

Maan kasvukunnon rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Jo saavutetun hyvän rakenteen voi toisaalta tuhota hetkessä väärillä toimenpiteillä ja huonolla ajoituksella. Jos esimerkiksi menee painavilla koneilla märälle pellolle, voi saada aikaan vahinkoja, jotka eivät korjaannu itsestään. Maan tiivistyessä kasvien juuret eivät pääse kasvamaan kunnolla, maaperäeliöiden elinolosuhteet heikkenevät, ilmatilavuutta on vähän eikä vesi varastoidu. Maan tiivistyminen luokin helposti kierteen, jonka korjaaminen on työlästä ja kestää kauan.

Uudistavalla maatilalla hyödynnetään tehokkaasti luonnon omia ekosysteemipalveluita. Näistä keskeisimpiä ovat yhteyttäminen ja hiilen sidonta, veden ja ravinteiden kierrot sekä pölytyspalvelut.

Pölytyspalveluiden merkitys on erityisen suuri, sillä kolme neljäsosaa maailmassa viljellyistä kasvilajeista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä tai ainakin hyötyy siitä. Suomen viljelykasveista muun muassa tattari on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös härkäpapu, rypsi, rapsi, kumina, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka hyötyvät siitä merkittävästi. Tärkeimpiä villipölyttäjiä ovat mesipistiäiset, joiden taloudellinen arvo on maailmanlaajuisesti samaa luokkaa kuin tarhamehiläisten.(9)

Mitkä ovat uudistavan viljelyn toimet ja mistä aloittaa?

Viljelijän on tärkeää tuntea peltonsa hyvin. Uudistava maanviljely aloitetaankin tarkastelemalla kutakin peltolohkoa erikseen. Tällöin saadaan käsitys mahdollisista tiivistymisistä sekä muista maaperän rakennetta heikentävistä asioista. Lapio on näppärä apuväline, jota kannattaa pitää aina mukana traktorissa ja autossa.

Kuva 12. Maanviljelijät Piia ja Petri Jokela kertovat peltomaan tarkkailun olevan erittäin koukuttavaa. Piia ei olisi 13 vuotta sitten uskonut, että pitäisi lapiota auton takaluukussa päästäkseen kaivamaan peltoa ja katsomaan löytyykö lieroja. Kuva: Soja Sädeharju.
Kuva 12. Maanviljelijät Piia ja Petri Jokela kertovat peltomaan tarkkailun olevan erittäin koukuttavaa. Piia ei olisi 13 vuotta sitten uskonut, että pitäisi lapiota auton takaluukussa päästäkseen kaivamaan peltoa ja katsomaan löytyykö lieroja. Kuva: Soja Sädeharju.

Kuva 12. Maanviljelijät Piia ja Petri Jokela kertovat peltomaan tarkkailun olevan erittäin koukuttavaa. Piia ei olisi 13 vuotta sitten uskonut, että pitäisi lapiota auton takaluukussa päästäkseen kaivamaan peltoa ja katsomaan löytyykö lieroja. Kuva: Soja Sädeharju.

Nurmijärvellä Jokelan tilaa viljelevät Piia ja Petri kertovat ajatuksistaan Carbolla on asiaa! -podcastissa.

Kuuntele podcast: Carbolla on asiaa! Jokelassa

Maan rakennetta on helppo arvioida maataloustöiden ohessa. Riittää, kun kaivaa kuopan ja analysoi siitä paljastuvia salaisuuksia. Terve maa tuoksuu hyvältä ja sisältää runsaasti eloperäistä ainesta. Maan rakennetta voi havainnoida myös pudottamalla paakun maata kädestään ja katsomalla, miten se hajoaa. Hyväkuntoinen peltomaa hajoaa vaivattomasti pyöreäreunaisiksi muruiksi. Maan vedenläpäisykykyä voi puolestaan tarkastella mittaamalla, kuinka nopeasti vesi imeytyy.

Kuva 13. Hyväkuntoinen maa on pyöreämuruista ja ilmavaa. Kuva: Soja Sädeharju.
Kuva 13. Hyväkuntoinen maa on pyöreämuruista ja ilmavaa. Kuva: Soja Sädeharju.

Kuva 13. Hyväkuntoinen maa on pyöreämuruista ja ilmavaa. Kuva: Soja Sädeharju.

Kohti uudistavaa viljelyä

Kun on tutustunut omien peltojensa kuntoon, voi alkaa kokeilla uudistavan viljelyn menetelmiä tai lisätä niiden määrää. Toimenpiteiden pitää olla suunniteltuja ja oikea-aikaisia, sillä kaikki menetelmät eivät sovi kaikille lohkoille.

Uudistavan viljelyn polku on mutkainen ja täynnä uusia oppeja. Katso video: "Uudistava viljely on oman tekemisen jatkuvaa kehittämistä" (1:15)

Maan kasvukunnon parantaminen alkaa perusasioista. Ensin on varmistettava, että peltolohkon kuivatus toimii. Jos piiriojien ja salaojien toiminnassa on ongelmia, ojitus on syytä korjata. Muuten kasvukunnon hienosäätöön ohjatut eurot menevät hukkaan.

Maan rakennetta voi ryhtyä parantamaan vasta, kun kuivatus on saatu kuntoon. Tiivistymiä voidaan poistaa esimerkiksi biologis-mekaanisella syväkuohkeutuksella eli yhdistämällä jankkurointi syväjuuristen kasvien viljelyyn. Myös koneiden rengastus on syytä tarkistaa ja minimoida koneliikenne.

Monipuolinen viljelykierto ja aito kasvipeitteisyys tarjoavat ravintoa ja suojaa maaperäeliöille. Ne tuovat maahan lisää eloperäistä ainesta ja jatkavat yhteyttämistä pitkään varsinaisen satokasvin jo tuleennuttua. Kerääjäkasvit sitovat pintamaata, vähentävät eroosiota ja kaappaavat ylimääräisiä ravinteita.

Nurmet voidaan puolestaan hyödyntää viherlannoituksena, nurmirehuna tai laiduntamalla. Kestävästi hoidettuina laitumet sitovat hiiltä maaperään tehokkaasti. Laiduntava märehtijä vaikuttaa ekosysteemin monimuotoisuuteen huomattavan myönteisesti.(10)

Kuva 14. Piian ja Petrin tilalla lannoitus perustuu viherlannoitusnurmiin ja vahvoihin kasvustoihin. Kaikista suurin onnistuminen tässä on saada joka vuosi satoa – ja hyvää satoa, Piia ja Petri toteavat yhdestä suusta. Kuva: Soja Sädeharju.
Kuva 14. Piian ja Petrin tilalla lannoitus perustuu viherlannoitusnurmiin ja vahvoihin kasvustoihin. Kaikista suurin onnistuminen tässä on saada joka vuosi satoa – ja hyvää satoa, Piia ja Petri toteavat yhdestä suusta. Kuva: Soja Sädeharju.

Kuva 14. Piian ja Petrin tilalla lannoitus perustuu viherlannoitusnurmiin ja vahvoihin kasvustoihin. Kaikista suurin onnistuminen tässä on saada joka vuosi satoa – ja hyvää satoa, Piia ja Petri toteavat yhdestä suusta. Kuva: Soja Sädeharju.

Uudistavassa viljelyssä maata häiritään fysikaalisesti ja kemiallisesti mahdollisimman vähän. Maata muokataan vain kevyesti ja muokkaus ajoitetaan kuivan maan aikaan. Myös kasvinsuojelutoimia tehdään mahdollisimman vähän ja mieluiten haitattomilla menetelmillä. Viljelijä joutuukin miettimään suhtautumistaan muihin kuin viljelyskasveihin pelloillaan.

Osa viljelijöistä kutsuu ei-toivottuja kasveja oheiskasveiksi ja pyrkii löytämään kemiattomia keinoja välttää niiden ja viljelykasvien kilpailu.

Katso maanviljelijä Tuomas Näppilän video ”Rikkakasvipaine kevytmuokatulla ruispellolla” (1:24)

Rikkakasveiksi mielletyillä kasveilla on myös myönteisiä vaikutuksia. Ne lisäävät peltoluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat vaihtoehtoista ruokaa kasvinsyöjille. Lisäksi osa oheiskasveista kelpaa peltolinnuille ja tuholaisille itse viljelykasveja paremmin. Tällainen on esimerkiksi jauhosavikka, joka maistuu juurespellolla luteille paremmin kuin porkkanat.(11)

Kokemuksesta tiedetään myös, että laiduntava karja osallistuu rikkatorjuntaan, sillä vasikoille ja emoille maistuvat esimerkiksi nuoremmat ohdakkeet ja savikat.

Kuva 15. Kasviekologi Minna Kosonen Luonnonvarakeskuksesta on pohtinut haitalliseksi rikkakasviksi miellettyä jauhosavikkaa ja siinä esiintyviä leppäkerttuja. Savikka tunnetaan viljelykasvien vahvana kilpailijana, joka suosii typpeä. Tehdessään tutkimusta pellolla Kosonen havaitsi, että savikka oli kerännyt leppäkerttuja itseensä huomattavan runsaasti, ja kiinnostui ilmiöstä. Todennäköisesti ne olivat menneet kirvojen perässä, mutta voisiko itse kasvissa olla jotain, mikä houkuttelee leppäkerttuja?  Kuva: Soja Sädeharju.
Kuva 15. Kasviekologi Minna Kosonen Luonnonvarakeskuksesta on pohtinut haitalliseksi rikkakasviksi miellettyä jauhosavikkaa ja siinä esiintyviä leppäkerttuja. Savikka tunnetaan viljelykasvien vahvana kilpailijana, joka suosii typpeä. Tehdessään tutkimusta pellolla Kosonen havaitsi, että savikka oli kerännyt leppäkerttuja itseensä huomattavan runsaasti, ja kiinnostui ilmiöstä. Todennäköisesti ne olivat menneet kirvojen perässä, mutta voisiko itse kasvissa olla jotain, mikä houkuttelee leppäkerttuja?  Kuva: Soja Sädeharju.

Kuva 15. Kasviekologi Minna Kosonen Luonnonvarakeskuksesta on pohtinut haitalliseksi rikkakasviksi miellettyä jauhosavikkaa ja siinä esiintyviä leppäkerttuja. Savikka tunnetaan viljelykasvien vahvana kilpailijana, joka suosii typpeä. Tehdessään tutkimusta pellolla Kosonen havaitsi, että savikka oli kerännyt leppäkerttuja itseensä huomattavan runsaasti, ja kiinnostui ilmiöstä. Todennäköisesti ne olivat menneet kirvojen perässä, mutta voisiko itse kasvissa olla jotain, mikä houkuttelee leppäkerttuja?  Kuva: Soja Sädeharju.

Kaikkinensa uudistavan viljelyn ytimessä on maan kasvukunto: multavuuden, juurten, vedenpidätyskyvyn, yhteyttämisen, monimuotoisuuden ja suojan lisääminen. Kun pelto voi hyvin, uudistavan viljelyn menetelmillä voidaan saavuttaa kestävä ja tuottava maan rakenne sekä päästä kiinni hyviin satoihin. Reitti kulkee aina vuoren juurelta huipulle: ensin hoidetaan perusasiat kuntoon ja sitten hienosäädetään.

Note

Kuva 16. 10 askelta maan kasvukunnon korjaamiseen

Uudistavan viljelyn toimenpiteitä ovat:

Pidä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Maan saa pysymään vihreänä kerääjä- ja aluskasvien sekä nurmien ja syysviljojen avulla.

Minimoi muokkaus. Häiritse maata mekaanisesti mahdollisimman vähän ja aina oikeaan aikaan.

Käytä eloperäisiä lannoitteita ja maanparannusaineita. Hyödynnä karjanlantaa, kuituja ja muita orgaanisia lannoitteita.

Minimoi torjunta-aineet. Suosi ennaltaehkäiseviä kasvinsuojelukeinoja ja vältä torjunta-aineita. Jos joudut käyttämään niitä, valitse aineita, jotka häiritsevät maaperän biologiaa mahdollisimman vähän.

Suosi monipuolista viljelykiertoa. Ota nurmet, syysviljat sekä kerääjä- ja aluskasvit osaksi peltojen viljelykiertoa. Mikäli niitä on jo kierrossa, pohdi, voitko monipuolistaa vielä.

Hyödynnä hiiltä maksimaalisesti sitovia laidunnuskäytäntöjä ja rotaatiolaidunnusta. Suunnittele laidunnus huolellisesti, jotta vältät ylilaidunnuksen. Laidunna myös perinnemaisemia.

Käytä agrometsätalouden toimenpiteitä lisäämään hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Esimerkiksi tuulensuojakaistat peltojen keskellä auttavat pölyttäjiä sekä luontaisia tuholaisia työskentelemään. Eroosioherkille ranta-alueille voi istuttaa vaikkapa tyrnejä pitämään maata paikoillaan.

Lisää biohiiltä peltomaahan. Biohiili on toistaiseksi vähän käytetty maanparannusaine sen heikon saatavuuden ja hinnan vuoksi. Biohiilen kyky parantaa maan rakennetta ja tuoda siihen pysyvää hiiltä on kuitenkin vailla vertaa.

Lisää monivuotisten kasvien määrää. Hanki peltolohkoille ja niiden lähiympäristöihin aiempaa monipuolisempaa kasvillisuutta.

Turvepeltojen hiiliviljely. Estä hiilen karkaamista suosimalla monivuotisia nurmia viljelykierrossa, samalla vähennät muokkaustarvetta. Hidasta turpeen hajoamista pitämällä pohjaveden pinta riittävän korkealla, huomioiden kuitenkin viljelyn näkökulman. Pidä turvepellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisinä, mieluiten nurmella.

Tervetuloa jatkamaan keskustelua uudistavasta viljelystä Carbon Action Klubissa!

Katso luvussa 1 käytetyt lähteet.

Lukua 1 ovat olleet kirjoittamassa: 
Soja Sädeharju ja Eliisa Malin, BSAG

Sensational! ✨
That was Chapter 1

Correct answers

0%

Exercises completed

0/0

Next Chapter
2. Maaperä