Uudistavan viljelyn e-opisto Lähdeluettelo

Kurssilla käytetyt lähteet

Luku 1: Uudistava viljely

  1. FAO, ITPS, GSBI, SCBD & EC. 2020. State of knowledge of soil biodiversity – Status, challenges and potentialities, Summary for policy makers. Rome: FAO. 40 s. https://doi.org/10.4060/cb1929en

  2. Hagelberg, E., Wikström, U., Mattila, T. & Joona, J. 2020. Regeneratiivinen eli uudistava maatalous: ruuantuotannon uusi suunta. Baltic Sea Action Group. Verkkojulkaisu. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/12/BSAG_CA_Regeneratiivinen-maatalous_FI_200605_web-2.pdf

  3. Ollikainen, M. 2020. HIiliviljelyn talous. Esitys Carbon Action -hiiliviljelijöille. 8.12.2020.

  4. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, K., Höijer, L., Joona, J., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Baltic Sea Action Group. 60 s. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

  5. Kolbe, H. 2010. Site-adjusted organic matter–balance method for use in arable farming systems. J. Plant Nutr. Soil Sci. 173: 678–691. http://dx.doi.org/10.1002/jpln.200900175

  6. Steffen W., Richardson, K., Rockström, J., Cornell, S.E., Fetzer, I., Bennett, E.M., Biggs, R., Carpenter, S.R., De Vries, W., De Wit, C.A., Folke, C., Gerten, D., Heinke, J., Mace, G.M., Persson, L.M., Ramanathan, V., Reyers, B. & Sörlin, S. 2015. Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science 347(6223): 1259855 http://dx.doi.org/10.1126/science.1259855

  7. BSAG. 2017. Eloisa pelto. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/05/Eloisa-pelto-Ruokopelto-hankkeen-opas_Sivu_01.jpg Baltic Sea Action Group. Julkaistu 2017.

  8. General Mills 2021. Regenerative Agriculture. https://www.generalmills.com/en/Responsibility/Sustainability/Regenerative-agriculture General Mills. Tallennettu 21.2.2021.

  9. SML 2021. Pölytyksen merkitys ja pölytyspalvelusta sopiminen. https://www.polytys.fi/polytyksen-merkitys-ja-polytyspa/ Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry. Tallennettu 21.2.2021.

  10. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Laidunnusopas. Baltic Sea Action Group. 28 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/12/Laidunnusopas_VALMIS.pdf

  11. Torralbaa, M., Fagerholma, N., Burgessc, P. J., Morenod, G. & Plieningera, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems and Environment 230: 150-161.

Luku 2: Maaperä

  1. LANDMARK 2020. Soil Functions Concept. http://landmark2020.eu/soil-functions-concept/ Viitattu 25.9.2020.

  2. Pohjanpalo, V. 2017. Mullan eliöt pitävät meitä terveenä. Helsingin yliopisto: Yliopisto-lehti Y/06/17. Luettu 10.12.2020. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mullan-eliot-pitavat-meita-terveena

  3. FAO 2015. Healthy soils are the basis for healthy food production. http://www.fao.org/soils-2015/news/news-detail/en/c/277682/ Food and Agriculture Organization of United Nations. Julkaistu 2015. Viitattu 26.10.2020.

  4. Caputo, S. 2018. How urban farmers are learning to grow food without soil or natural light. https://theconversation.com/how-urban-farmers-are-learning-to-grow-food-without-soil-or-natural-light-88720 The Conversation. Julkaistu 13.2.2018. Viitattu 26.10.2020.

  5. Hartikainen, H. 2016. Maaperä. Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (toim.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Täydennetty 2. painos. Helsinki: Salaojayhdistys ry. s. 17–72. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  6. Huhta, V. & Hallanaro, E.-L. 2019. Elämän ja kasvun lähde. Teoksessa: Huhta, V. & E-L. Hallanaro, E.-L. (toim.) Elämää maan kätköissä. Helsinki: Gaudeamus. s. 11–29.

  7. Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020. Käytössä oleva maatalousmaa. http://www.stat.fi/til/kaoma/index.html Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu: 9.10.2020.

  8. Yli-Halla, M. & Peltovuori, M. 2016. Maannokset ja niiden luokittelu. Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (toim.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Täydennetty 2. painos. Helsinki: Salaojayhdistys ry. s. 43–52. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  9. Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell, J., Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R.B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles. Teoksessa: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (toim.). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. s. 465-570. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf

  10. Rajala, J. 2006. Maan viljavuus. Teoksessa: Rajala, J. (toim.) Luonnonmukainen maatalous. Korjattu 2. painos. Mikkeli: Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://aoe.fi/#/materiaali/1120

  11. BSAG. 2017. Eloisa pelto. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/OPAS_Eloisa-pelto.pdf Baltic Sea Action Group. Julkaistu 2017. Viitattu 17.12.2020.

  12. BSAG. 2015. JÄRKI-ISKU 18: Maakuhinaa. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/07/jarki_isku_18_maakuhinaa.pdf Baltic Sea Action Group. Julkaistu 2015. Viitattu 18.1.2021.

  13. Nuutinen, V. & Palojärvi, A. 2017. Havainnoi maaperän eliötoiminnan aktiivisuutta. Teoksessa: Peltonen, S. & Anttila, S. (toim.) Peltojen kunnostus. Tieto tuottamaan 143. ProAgria Keskusten liitto. s. 26–29.

  14. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Hiiliopas: Katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. 1 painos. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

  15. Setälä, H. 2019. Sukkulamadot. Teoksessa: Huhta, V. & E-L. Hallanaro, E.-L. (toim.) Elämää maan kätköissä. Helsinki: Gaudeamus. s. 211–227.

  16. Vestberg, M. & Timonen, S. 2018. Rihmankiertämät – kasvien ja sienten erottamaton elämä. Omakustanne. s. 356.

  17. Wilson, P., Ketola, E., Ahvenniemi, P., Lehtonen, M. & Valkonen, J. 2008. Dynamics of soilborne Rhizoctonia solani in the presence of Trichoderma harzianum: effects on stem canker, black scurf and progeny tubers of potato. Plant Pathology 57: 152-161.

  18. Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa. Baltic Sea Action Group. 44 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Keraajakasviopas_2020_web.pdf

  19. Alakukku, L. 2016. Maan rakenne. Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. (toim.) Maan vesi- ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Täydennetty 2. painos. Helsinki: Salaojayhdistys ry. s. 53–72. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/web_maanvesijaravinnetalous_B5_2016.pdf

  20. Lemola, R., Uusitalo, R., Hyväluoma, J., Sarvi, M. ja Turtola, E. 2018. Suomen peltojen maalajit, multavuus ja fosforipitoisuus : Vuodet 1996–2000 ja 2005–2009. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 209 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-558-5

  21. Mattila, T.J. 2019. OSMO – Osaamista maan kasvukunnon hoitoon projektin video: Fysikaalinen viljavuus ja sen hoito - Osa 1 Kuivatus. Unitube-video. 22:32. Julkaistu 2019. https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/d4e430a3-88f8-4235-88fc-05c3579eacff

  22. Soinne, H., Kanerva, S., Hartikainen, H., Myllys, M., Palojärvi, A. & Alakukku, L. 2017. Maan happamuus on enemmän kuin pH. Käytännön Maamies 3/2017.

  23. AGRIC 2021. Causes of soil acidity. Government of Western Australia. Department of Primary Industries and Regional Development. Agriculture and Food. https://www.agric.wa.gov.au/soil-acidity/causes-soil-acidity?page=0%2C1 Julkaistu 17.9.2018. Viitattu 12.11.2020.

Luku 3: Monimuotoisuus

  1. Vikström, S., Furman, E. & Rantala, S. 2020. Elonkirjo luo ihmiselle elinolot. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  2. Wall, D.H., Nielsen, U.N. & Six, J. 2015. Soil biodiversity and human health. Nature (London) 528: 69-76.

  3. Toivonen, M. 2020. Luonnon palvelut lautasella. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  4. Virtanen, S. & Kuusipalo, H. 2020. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  5. Korpela, K. & Pasanen, T. 2020. Biodiversiteetin havaitseminen ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  6. Viitasalo, M., Blankett, P. & Varjopuro, R. 2020. Merten monimuotoisuus. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  7. Hiedanpää, J., Kniivilä, M. & Pouta, E. 2020. Talous monimuotoisuuden vaalimisessa. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

  8. Laitinen, P. 1994. Allelopatia – kasvien ja muiden eliöiden biokemiallinen vuorovaikutus: kirjallisuustutkimus. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 14/1994. 44 s.

  9. Schaub, S., Buchmann, N., Lüscher, A. & Finger, R. 2019. Economic benefits from plant species diversity in intensively managed grasslands. Ecological economics 168: 106488. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2019.106488

  10. Kykkänen S., Korhonen P., Mustonen A. & Virkajärvi P. 2020. Effects of increasing plant diversity on yield of grass and grasslegume leys in Finland. Teoksessa: Virkajärvi, P., Hakala, H., Hakojärvi, M., Helin, J., Herzon, I., Jokela, V., Peltonen, S., Rinne, M., Seppänen, M. & Uusi-Kämppä, J. Meeting the future demands for grassland production (Proceedings of the 28th General Meeting of the European Grassland Federation Helsinki, Finland 19-22 October 2020). Grassland Science in Europe 25: 103-105. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2020.pdf

  11. Torralba, M., Fagerholm, N., Burgess, P.J., Moreno, G. & Plieninger, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems & Environment 230: 150-161. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.06.002

  12. Shi, L., Feng, W., Xu, J. & Kuzyakov, Y. 2018. Agroforestry systems: Meta‐analysis of soil carbon stocks, sequestration processes, and future potentials. Land Degradation & Development 29(11): 3886–3897. https://doi.org/10.1002/ldr.3136

  13. Tamburini, G., Bommarco, R., Wanger, T. C., van der Heijden, M. G. A., Liebman, M. & Hallin, S. 2020. Agricultural diversification promotes multiple ecosystem services without compromising yield. Science Advances 6(45). https://doi.org/10.1126/sciadv.aba1715

  14. Isbell, F., Adler, P.R., Eisenhauer, N., Fornara, D., Kimmel, K., Kremen, C., Letourneau, D.K., Liebman, M., Polley, H.W., Quijas, S. & Scherer‐Lorenzen, M. 2017. Benefits of increasing plant diversity in sustainable agroecosystems. J Ecol 105: 871-879. https://doi.org/10.1111/1365-2745.12789

  15. Tschumi, M., Albrecht, M., Bärtschi, C., Collatz, J., Entling, M.H. & Jacot, K. 2016. Perennial, species-rich wildflower strips enhance pest control and crop yield. Agriculture, Ecosystems & Environment 220: 97-103. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.01.001

  16. Schaub, S., Finger, R., Leiber, F., Probst, S., Kreuzer, M., Weigelt, A., Buchmann, N., & Scherer-Lorenzen, M. 2020. Plant diversity effects on forage quality, yield and revenues of semi-natural grasslands. Nature Communications 11(1): 768. https://doi.org/10.1038/s41467-020-14541-4

  17. Helenius, J. 2020. Ruuantuotanto koettelee luonnon monimuotoisuutta. Teoksessa: Mattila, H. (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus

  18. Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukkko, U-M. 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. The 2019 Red List of Finnish Species. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 704 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://hdl.handle.net/10138/299501

  19. Hokkanen, H.M.T., Menzler-Hokkanen, I. & Hokkanen, S.R.K. 2018. Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat? Duodecim 134(13-14): 1340–1344. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://hdl.handle.net/10138/304205

  20. Raiskio, S. 2020. Sähköpostikirjeenvaihto. 11.9.2020.

  21. Hokkanen, H.M.T., Menzler-Hokkanen, I. & Keva M. 2017. Long-term yield trends of insect pollinated crops vary regionally, and are linked to neonicotinoid use, landscape complexity and availability of pollinators. Arthropod-Plant Interactions 11(3): 449-61. https://doi.org/10.1007/s11829-017-9527-3

  22. Kauppinen, J. 2019. Monimuotoisuus. Helsinki: Siltala. 349 s.

  23. Perinnemaisemayhdistys 2020. Perinnemaisematyypit. Luettu 18.9.2020. https://perinnemaisemat.fi/perinnemaisematyypit/

  24. Härjämäki, K. 2014. Maatilaluonnon monimuotoisuus: pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin. Teho-hankkeen julkaisuja 2/2014. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus. 60 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-934-8

  25. Perinnemaisemayhdistys 2020. Laidunnus. Luettu 25.11.2020. https://perinnemaisemat.fi/hoito/laidunnus/

Luku 4: Hiili, vesi, ilmasto

  1. NASA 2020. Why is carbon important? https://climatekids.nasa.gov/carbon/ Luettu 23.10.2020

  2. Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell, J., Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R.B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles. Teoksessa: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (toim.). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. s. 465-570. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf

  3. Ilmasto-opas 2020. Ilmastonmuutos ilmiönä. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Viitattu 2.11.2020.

  4. GLOBE 2017. Global Carbon Cycle Diagram. The Globe Carbon Cycle project. https://www.globe.gov/do-globe/measurement-campaigns/past-projects/earth-as-a-system-projects/carbon-cycle Julkaistu 2017. Viitattu 22.12.2020.

  5. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Hiiliopas: Katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. 1 painos. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

  6. Huijin, S., Wang, X., Zhao, Y. J., Xu, M. G., Li, D. W. & Guo, Y. 2017. Relationship between soil inorganic carbon and organic carbon in the wheat-maize cropland of the North China Plain. Plant and Soil 418: 423-436.

  7. Guo, L.B. & Gifford, R. 2002. Soil carbon stocks and land use change: A meta analysis. Global Change Biology 8: 345-360.

  8. Liang, C., Schimel, J. & Jastrow, J. 2017. The importance of anabolism in microbial control over soil carbon storage. Nature Microbiology 2(8): 17105.

  9. National geographic 2020. Freshwater crisis. https://www.nationalgeographic.com/environment/freshwater/freshwater-crisis/ Viitattu 17.12.2020

  10. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. 2016. Maan vesi- ja ravinnetalous - ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys ry 2. täydennetty painos.

  11. Pajula, H. & Triipponen, J.-P. 2003. Selvitys Suomen kastelutilanteesta. Esimerkkialueena Varsinais-Suomi. Suomen ympäristö 629. Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus.

  12. World bank. 2017. Chart: Globally, 70% of Freshwater is Used for Agriculture. https://blogs.worldbank.org/opendata/chart-globally-70-freshwater-used-agriculture Julkaistu 2017. Viitattu 17.12.2020.

  13. Lawrence, Peter & Meigh, Jeremy & Sullivan, Caroline. 2002. The Water Povery Index: an International Comparison. Keele Economics Research Papers. 19.

  14. Puustinen, M., Tattari, S., Väisänen, S., Virkajärvi, P., Räty, M., Järvenranta, K., Koskiaho, J., Röman, E., Sammalkorpi, I., Uusitalo, R., Lemola, R., Uusi-Kämppä, J., Lepistö, A., Hjerppe, T., Riihimäki, J. & Ruuhijärvi, J. 2019. Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan - KiertoVesi-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2019.

  15. Koppelmäki, K. 2013. Veden reitit ja muutokset pellolta vesistöön. Uudenmaan ELY-keskus / Raha-hanke.

  16. 4p1000 2020. “4 per 1000” initiative. https://www.4p1000.org/ Viitattu 17.12.2020.

  17. 7lk Maantieto 2020. KPL 7 Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuteen. https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/bjm/e-materiaalit/7lk-maantieto/st/k7ivtp:file/download/99ace739e09c93710e96c3c1d775acd7f6a89b06/KPL%207%20ILMASTONMUUTOS%20VAIKUTTAA%20TULEVAISUUTEEN%20selkokielinen%20teksti.pdf Tallennettu 18.1.2021.

  18. IPCC 2018. Summary for Policymakers. Teoksessa: Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, & T. Waterfield (toim.) Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Geneva, Switzerland: World Meteorological Organization. 32 s. Saatavissa: https://www.ipcc.ch/sr15/chapter/spm/

  19. Tilastokeskus. 2020. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2019. http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

  20. PTT. 2020. Haltia, E., Lehtosalo, H., Rinta-Kiikka, S., & Yrjölä, T. Viljeltyjen turvemaiden päästöjen vähennys vaatii radikaaleja toimia. Pellervon taloustutkimus Policy brief 2/2020.

  21. UN. 2015. Paris agreement. https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf

  22. Peltonen-Sainio, P. & Hakala, K. 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa – miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus -hankkeen raportti 4/2014. Saatavissa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/muut/TEHO_Plus_Ilmastonmuutos_esite_suomi.pdf?f=494961&n=11&p=841831&c=18369930

  23. Laine, A., Vanhanen, J., Halonen, M. & Sjöblom, H. 2018. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle – valikoituja esimerkkejä. Sitra. 47 s.

  24. Wirehn, L. 2018. Nordic agriculture under climate change: A systematic review of challenges, opportunities and adaptation strategies for crop production. Land Use Policy 77.

Luku 5: Kunnosta pelto

  1. Mattila, T.J., Rajala, J. & Mynttinen, R. 2019. Peltohavaintoja – aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Seinäjoki. Raportteja 197. Saatavissa PDF-muodossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305223

  2. Shepherd, T.G., Stagnari, E., Pisante, M. & Benites, J. 2008. Visual soil assessment field guide. Annual Crops. FAO. http://www.fao.org/3/i0007e/i0007e00.pdf

  3. McCaman, J.L. 2013. When Weeds Talk. 116 s.

  4. Nieminen, M., Ketoja, E., Mikola, J., Terhivuo, J., Sirén, T., Nuutinen, V. 2011. Local land use effects and regional environmental limits on earthworm communities in Finnish arable landscapes. Ecological Applications 21: 3162-3177.

  5. Berglund, K., & Gustafson-Bjuréus, A. 2008. Markstrukturtest i fält. Report. Uppsala. https://pub.epsilon.slu.se/3375/

  6. Kirkby, E. 2012. Introduction, Definition and Classification of Nutrients. Teoksessa: Marschner, P. (toim.) Marschner’s Mineral Nutrition of Higher Plants. 3. painos. Academic Press. s. 3–5.

  7. Bryson, G.M. & Mills, H.A. 2015. Plant Analysis Handbook. A Guide to Sampling, Preparation, Analysis, and Interpretation of Agronomic and Horticultural Crops. 4 painos. Athens, Georgia: Micro-Macro Publishing, Inc.

  8. Mattila, T.J. 2019. Lähestymistapoja lannoitussuunnitteluun - kierrätysravinteiden haasteita. Suomen ympäristökeskuksen raportteja. Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302787

  9. Cerrato, M.E. & Blackmer, A.M. 1990. Comparison of Models for Describing; Corn Yield Response to Nitrogen Fertilizer. Agronomy Journal 82 (1): 138–43.

  10. Khan, S.A., Mulvaney, R.L, Ellsworth, T.R. & Boast, C.W. 2007. The Myth of Nitrogen Fertilization for Soil Carbon Sequestration. Journal of Environmental Quality 36 (6): 1821–32. https://doi.org/10.2134/jeq2007.0099

  11. Han, P., Zhang, P., Wang, P., Sun, W. & Huang, Y. 2016. Changes in Soil Organic Carbon in Croplands Subjected to Fertilizer Management: A Global Meta-Analysis. Scientific Reports 6 (1): 27199. https://doi.org/10.1038/srep27199

  12. Luke 2020. Tilastotietokanta [verkkosivu]. Typpi- ja fosforitaseen kehitys muuttujina ELY-keskus, Ravinne ja Vuosi. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Saatavissa: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__08%20Indikaattorit__06%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6__12%20Typpi-%20ja%20fosforitase/01_Typpi_fosforitase.px/?rxid=a290f7c2-69ab-4cf6-8366-fd5186c09513

  13. Lal, R. 2008. Promise and Limitations of Soils to Minimize Climate Change. Journal of Soil and Water Conservation 63 (4): 113A-118A. https://doi.org/10.2489/jswc.63.4.113A

  14. Paradelo, R., Virto, I. & Chenu, C. 2015. Net Effect of Liming on Soil Organic Carbon Stocks: A Review. Agriculture, Ecosystems & Environment 202 (April): 98–107. https://doi.org/10.1016/j.agee.2015.01.005

  15. Bilen, S., Bilen, M. & Bardhan, S. 2011. The Effects of Boron Management on Soil Microbial Population and Enzyme Activities. African Journal of Biotechnology 10 (27): 5311–19. https://doi.org/10.4314/ajb.v10i27

Luku 6: Maksimoi mikrobit, yhteytys ja suoja

  1. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti. Raportteja No. 2009:4. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://hdl.handle.net/10138/15711

  2. Rajala, J. 2006. Luonnonmukainen maatalous. Korjattu 2. painos. Mikkeli: Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://aoe.fi/#/materiaali/1120

  3. Peltonen, S. & Toukoluoto, N. 2015. Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1142. ISBN 978-951-808-249-4.

  4. Känkänen, H. 2014. Viherlannoitusopas. ProAgria Keskusten Liitto. 23 s. Saatavavissa myös PDF-muodossa: https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf

  5. Aronsson, H., Hansen, E.M., Thomsen, I.K., Liu, J., Ogaard, A.F., Känkänen, H. & Ulen, B. 2016. The Ability of Cover Crops to Reduce Nitrogen and Phosphorus Losses from Arable Land in Southern Scandinavia and Finland. Journal of Soil and Water Conservation 71: 41-55.

  6. Känkänen, H., Keskitalo, M. & Riiko, K. 2011. Kerääjäkasvit – tutkimuksesta käytännön kokemuksiin. TEHO-hankkeen julkaisuja 4/2011. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-248-6

  7. Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa. Baltic Sea Action Group. 44 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Keraajakasviopas_2020_web.pdf

  8. Kutschera, L., Lichtenegger, E. & Sobotik, M. 2018. Wurzelatlas der Kulturpflanzen gemäßigter Gebiete mit Arten des Feldgemüsebaues: 7th vol. 2. painos. Frankfurt/Main, Germany: DLG-Verlag. ISBN 978-3769008517. Piirroskuva saatavissa: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/1045/rec/2

  9. Kutschera, L. & Lichtenegger, E. 1992. Wurzelatlas mitteleuropäischer Grünlandpflanzen Band 2, Pteridophyta und Dicotyledoneae (Magnoliopsida), Teil 1: Morphologie, Anatomie, Ökologie, Verbreitung, Soziologie, Wirtschaft, 3rd Vol. Stuttgart, Jena, New York: Fischer Verlag. 851 s. ISBN 3-437-30389-9. Piirroskuva saatavissa: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/514/rec/1

  10. Kutschera, L. & Lichtenegger, E. 1982. Wurzelatlas mitteleuropäischer Grünlandpflanzen Band 1, Monocotyledoneae. 2nd Vol. Stuttgart, New York: Fischer Verlag. 516 s. ISBN 3-437-30359-7. Piirroskuva saatavissa: https://images.wur.nl/digital/collection/coll13/id/398/rec/1

  11. Naturcom. 2021. Sudaninruoho. https://naturcom.fi/tuote/sudaninruoho/ Naturcom. Viitattu 18.1.2021.

  12. Känkänen, H. 2021. Uudistavan viljelyn e-opiston asiatarkastus. 29.1.2021.

  13. Patkowska, E. 2018. Antagonistic bacteria in the soil after Daucus carota L. cultivation. Plant Soil Environment 64: 120-125.

  14. Khanh, T.D., Chung, M.I., Xuan, T.D. & Tawata, S. 2005. The Exploitation of crop allelopathy in sustainable agricultural production. Journal of Agronomy & Crop Science 191: 172-184

Muu kirjallisuus

  • Aalto, K., Anttila, S., Hennola, I. & Peltonen, S. 2019. Ilmastoviisas maatilayritys. Tieto Tuottamaan 145. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1163. 104 s. ISBN 978-951-808-279-1.

  • Aaltonen, R. & Peltonen, S. 2011. Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö. Tietoa Tuottamaan 134. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1108. 96 s. ISBN 978-951-808-216-6.

  • Abdalla, M., Hastings, A., Cheng, K., Yue, Q., Chadwick, D., Espenberg, M., Truu, J., Rees, B. & Smith, P. 2019. A critical review of the impacts of cover crops on nitrogen leaching, net greenhouse gas balance and crop productivity. Global Change Biology 25: 2530-2543. https://doi.org/10.1111/gcb.14644

  • Anttila, S. & Peltonen, S. 2017. Peltojen kunnostus. Tieto tuottamaan 143. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1153. 96 s. ISBN 978-951-808-268-5.

  • Drost, S.M., Rutgers, M., Wouterse, M., de Boer, W. & Bodelier, P. 2020. Decomposition of Mixtures of Cover Crop Residues Increases Microbial Functional Diversity. Geoderma 361: 114060. https://doi.org/10.1016/j.geoderma.2019.114060

  • Ellä, A. & Mäkilä, R. 2020. Nurmiopas. Aikaa On -hanke. ProAgrian hankejulkaisut 10. ProAgria Länsi-Suomi ry. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/nurmiopas2020-web.pdf

  • Hyvärinen, H. 2001. Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. Kirjallisuuskatsaus. MTT:n julkaisuja. Sarja A 100. Jokioinen: MTT. 97 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-630-4

  • Hyvärinen, H. 2001. Kasviperäiset biomolekyylit – glukosinolaatit. Kirjallisuuskatsaus. MTT:n julkaisuja. Sarja A 90. Jokioinen: MTT. 72 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-593-6

  • Känkänen, H. 2019. Viherlannoituksen tehoa lisäävät menetelmät. Viherteho-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2019. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 31 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-745-9

  • Känkänen, H., Ketola, J. & Valkama, P. 2020. Uusia tuloksia kerääjäkasveista. UusiRaHa-hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2020. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 75 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-932-3

  • Keskitalo, M., Hakala, K., Kuuselä-Veistola, E., Jalli, H., Jalli, M., Jauhiainen, L. & Peltonen, S. 2014. Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2014. 28 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-993-5

  • Kivijärvi, P., Iivonen, S., Hannukkala, A. & Suojala-Ahlfors, T. 2019. Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa. Luke Tietokortti. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 15 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903

  • Kleemola, J. 2013. Viherlannoitusopas. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus. 24 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-880-8

  • Koppelmäki, K., Känkänen, H. & Salonen, J. 2016. Luomupeltojen rikkakasvien hallinta peitekasvien avulla – kirjallisuuskatsaus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2016. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 34 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-324-6

  • Laitinen, P. 1994. Allelopatia – kasvien ja muiden eliöiden biokemiallinen vuorovaikutus. Kirjallisuustutkimus. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 14/94. Jokioinen: MTT. 44 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014042925286

  • Lemola, R., Valkama, E., Suojala-Ahlfors, T., Känkänen, H. & Turtola, E. 2014. Kerääjäkasvit – hyötyä viljelijälle ja ympäristölle. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 6/2014. 56 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-011-0

  • Myllys, M., Gustafsson, M., Koppelmäki, K., Känkänen, H., Palojärvi, A. & Alakukku, L. 2015. Juuristotietopaketti – juuret maan rakenteen parantajina. Ravinnehuuhtoutumien hallinta - RaHa-hanke 2014. Uudenmaan ELY-keskus. 50 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://www.doria.fi/handle/10024/103454

  • Nakian, K., Zabaloy, M., Guan, K. & Villamil, M. 2020. Do Cover Crops Benefit Soil Microbiome? A Meta-Analysis of Current Research. Soil Biology and Biochemistry 142: 107701. https://doi.org/10.1016/j.soilbio.2019.107701

  • Peltonen-Sainio P., Jauhiainen L., Honkavaara E., Wittke S., Karjalainen M., Puttonen E. 2019. Pre-crop values from satellite images for various previous and subsequent crop combinations. Frontiers in Plant Science 10: 462 https://doi.org/10.3389/fpls.2019.00462

  • Poeplau, C. & Don, A. 2015. Carbon sequestration in agricultural soils via cultivation of cover crops - A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems and Environment 200: 33-41.

  • Prommer, J., Walker, T., Wanek, W., Braun, J., Zezula, D., Hu, Y., Hofhansl, F. & Richter, A. 2019. Increased microbial growth, biomass and turnover drive soil organic carbon accumulation at higher plant diversity. Global Change Biology 26: 669-681. https://doi.org/10.1111/gcb.14777

  • Puustinen, M., Tattari, S., Koskiaho, J. & Linjama, J. 2007. Influence of seasonal and annual hydrological variations on erosion and phosphorus transport from arable areas in Finland. Soil & Tillage Research 93: 44-55.

  • Seuri, P. 2016. Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta. https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa. Viitattu 15.1.2020.

  • Taiz L. & Zeiger E. 2002. Chapter 13, Secondary metabolites and plant defence. Teoksessa: Taiz L. & Zeiger E. (toim.) Plant physiology. 3. painos. Sunderland, MA: Sinauer Associates. 690 s. ISBN 0-87893-823-0

  • Tirri R., Lehtonen J., Lemmetyinen R., Pihakaski S., Portin P. 2001. Biologian sanakirja. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-17618-8

  • Vestberg, M. & Timonen, S. 2018. Rihmankiertämät – kasvien ja sienten erottamaton elämä. Omakustanne. s. 356.

  • Ruokavirasto 2016. Pää­tuki­haun tuet 2016 — Ympäristökorvaus: Ympäristösitoumus. https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/192/article-3991 Viitattu 15.1.2020.

  • Zou, L. 2015. Crop rotation as a tool towards sustainable barley cropping. Väitöskirja, Maataloustieteiden osasto, Maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. 48 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1607-9

Luku 7: Paranna maata ulkoisilla panoksilla

  1. BSAG. 2014. JÄRKI-ISKU 12: Lantavoimaa. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/12/jarki_isku_12_lantavoimaa.pdf Baltic Sea Action Group. Julkaistu 2014.

  2. Luke 2021. Kasper – Fosforilaskuri. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peltopalvelut/fosforilaskuri Luonnonvarakeskus. Viitattu 27.1.2021.

  3. Ajosenpää, H., Ajosenpää, T. & Paananen, S. 2020. Lanta tehokkaaseen käyttöön – Lannasta maanparannusta ja ravinteita kasvinviljelytiloille. Maveka-hanke. ProAgria Länsi-Suomi. Saatavissa PDF-muodossa: https://lansi-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/maveka-lantaopas-2020-final_v.2.pdf

  4. Heinonsalo, J., Heimsch, L., Helenius, J., Huusko, M.K., Höijer, L., Joona, J.M., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H.R., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T.J., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Hiiliopas: Katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. 1 painos. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

Muu kirjallisuus

  • Fossel, P. 2014. Organic farming – How to raise, certify, and market organic crops and livestock. Minneapolis, Minnesota: Voyageur Press. 175 s.

  • Lowenfelts, J. & Lewis, W. 2010. Teaming with Microbes: A Gardener's Guide to the Soil Food Web. Tarkistettu painos. Portland, Oregon: Timber Press. 220 s.

  • Luostarinen, S., Tampio, E., Berlin, T., Grönroos, J., Kauppila, J., Koikkalainen, K., Niskanen, O., Rasa, K., Salo, T., Turtola, E., Valve, H. & Ylivainio, K. 2019. Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:5. Maa- ja metsätalousministeriö. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-941-8

  • Rajala, J. 2006. Luonnonmukainen maatalous. Korjattu 2. painos. Mikkeli: Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Julkaisuja no 80. s. 51–102. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://aoe.fi/#/materiaali/1120

Luku 8: Minimoi häirintä

  1. Kornecki, T.S. & Balkcom, K.S. 2020. Organic Kale and Cereal Rye Grain Production Following a Sunn Hemp Cover Crop. Agronomy 10(12): 1913. https://doi.org/10.3390/agronomy10121913

  2. Kornecki, TS. 2020. Influence of Recurrent Rolling/Crimping on Cover Crop Termination, Soil Strength and Yield in No-Till Cotton. AgriEngineering 2(4): s. 631-648. https://doi.org/10.3390/agriengineering2040042

  3. Evira 2012. Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elintarvikkeet/tiesitko_taman_kasvinsuojeluainejaamista.pdf Evira, tuoteturvallisuusyksikkö.

  4. Tukes 2021. Kasvinsuojelukoulutus ja -tutkinto. https://tukes.fi/kstutkinto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 11.2.2021.

  5. Nichols, V., Verhulst, N., Cox, R. & Govaerts, B. 2015. Weed dynamics and conservation agriculture principles: A review. Field Crops Research 183: s. 56-68. https://doi.org/10.1016/j.fcr.2015.07.012

  6. Baker, K. & Cook, R. 1974. Biological control of plant pathogens. San Francisco: W.H. Freeman and Company. 433 s.

  7. Egan, P.A., Dicks, L.V., Hokkanen, H.M.T. & Stenberg, J.A. 2020. Delivering integrated pest and pollinator management. Trends in Plant Science 25(6): s. 577-589.

  8. Biddinger, D.J. & Rajotte, E.G. 2015. Integrated pest and pollinator management — adding a new dimension to an accepted paradigm. Current Opinion in Insect Science 10: s. 204-209.

  9. Räsänen, K., Ratilainen, K., ja Kurppa S. 2014. Pesticide usage data for the application of the research to be utilized for IPM actions? Tiivistelmä ja posteriesitys, SETAC Europe 24th vuosiseminaari, 11.-15. Toukokuu 2014 Basel, Sveitsi. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://cdn.ymaws.com/www.setac.org/resource/resmgr/Abstract_Books/SETAC-Basel-abstracts.pdf

  10. Melander, B. 1994. Modelling the effects of Elymus repens (L.) Gould competition on yield of cereals, peas and oilseed rape. Weed Research 34: s. 99–108.

  11. TOPPS 2021. Parhaat käytännöt, parempi vesiensuojelu! http://www.topps-life.org/uploads/8/0/0/3/8003583/_flyer_fi.pdf TOPPS-projekti. Viitattu 11.2.2021.

Muu kirjallisuus

Luku 9: Perehdy valinnaisiin aiheisiin


I. Agrometsätalous

  1. Torralba, M., Fagerholm, N., Burgess, P.J., Moreno, G. & Plieninger, T. 2016. Do European agroforestry systems enhance biodiversity and ecosystem services? A meta-analysis. Agriculture, Ecosystems & Environment 230: s. 150-161. https://doi.org/10.1016/j.agee.2016.06.002

  2. Shi, L., Feng, W., Xu, J. & Kuzyakov, Y. 2018. Agroforestry systems: Meta‐analysis of soil carbon stocks, sequestration processes, and future potentials. Land Degradation & Development 29(11): s. 3886–3897. https://doi.org/10.1002/ldr.3136

  3. De Stefano, A., Jacobson, M.G. Soil carbon sequestration in agroforestry systems: a meta-analysis. Agroforest Syst 92: s.285–299. https://doi.org/10.1007/s10457-017-0147-9

  4. Lorenz, K., Lal, R. Soil organic carbon sequestration in agroforestry systems. A review. Agron. Sustain. Dev. 34: s. 443–454. https://doi.org/10.1007/s13593-014-0212-y

  5. Yeomans, P.A. 1985. The Challenge of Landscape: the development and practice of keyline. Sydney: Keyline Publishing PTY. 271 s. Saatavissa PDF-muodossa: https://soilandhealth.org/wp-content/uploads/GoodBooks/The%20Challenge%20of%20Landscape.pdf

  6. Pavlov, G. 2015. Understanding the Application of Keyline Geometry. Bendigo, Victoria, Australia: Regrarians Ltd. 49 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://permatronc.ressources-permaculture.fr/Ajoute-des-fichiers-ici/EBOOK_Understanding_the_Application_of_Keyline_Geometry_%5BENGLISH%5D.pdf

  7. Ruokavirasto 2019. Yleinen lupa käyttää tavanomaista lisäysaineistoa. https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/yleinen-lupa-kayttaa-tavanomaista-lisaysaineistoa/ Ruokavirasto. Sivu päivitetty 27.3.2019. Viitattu 11.2.2021.

  8. Ruokavirasto 2021. Luomun lomakkeet ja ohjeet. https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/ Ruokavirasto. Sivu päivitetty 7.1.2021. Viitattu 11.2.2021.

  9. Osorio, R., Barden, C.J. & Ciampitti, I.A. 2019. GIS approach to estimate windbreak crop yield effects in Kansas–Nebraska. Agroforestry Systems 93: s. 1567–1576.

  10. Iivonen, S. 2021. Uudistavan viljelyn E-opiston asiatarkastus. 28.1.2021.

  11. Briggs, S. 2012. Agroforestry: a new approach to increasing farm production. A Nuffield Farming Scholarships Trust report. 85 s. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.nuffieldscholar.org/sites/default/files/reports/2011_UK_Stephen-Briggs_Agroforestry-A-New-Approach-To-Increasing-Farm-Production.pdf

  12. Dupraz, C., Burgess, P., Gavaland, A., Graves, A., Herzog, F., Incoll, L., Jackson, N., Keesman, K., Lawson, G., Lecomte, I., Liagre, F., Mantzanas, K., Mayus, M., Moreno, G., Palma, J., Papanastasis, V., Paris, P., Pilbeam, D., Reisner, Y., Vincent, G. & Werf Van der, W. 2005. Synthesis of the Silvoarable Agroforestry For Europe project. INRA-UMR System Editions. Montpellier. 254 s. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.researchgate.net/publication/234008948_Silvoarable_Agroforestry_for_Europe_-

  13. Ruokavirasto 2021. Tukihaku: Oppaat, ehdot ja ohjeet. https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/hakuoppaat/ Ruokavirasto. Sivu päivitetty 5.2.2021. Viitattu 11.2.2021.

Muu kirjallisuus

II. Monimuotoisuuden lisääminen

  1. Hyvönen, T., Heliölä, J., Koikkalainen, K., Kuussaari, M., Lemola, R., Miettinen, A., Rankinen, K., Regina, K. & Turtola, E. 2020. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO). Loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2020. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 76 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-919-4

  2. Heliölä, J. & Kuussaari, M. 2020. Maatalousympäristön päiväperhosseurannan vuoden 2019 tulokset. Baptria 45: s. 36-44. Ladattavissa: https://www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta

  3. Kuussaari, M., Härmä, O. & Hyvönen, T. 2007. Viherkesantojen merkitys pölyttäjähyönteisille. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (toim.) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. s. 47–69. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5

  4. Aakkula, J. & Leppänen, J. 2014. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) – Loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2014. 267 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-852-7

  5. Erävuori, L., Hyvärinen, M., Laitinen, K., Oksman, S. & Teerihalme, H. 2017. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat korvaavat elinympäristöt maantie- ja rataverkoilla: Esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2017. Liikennevirasto. 68 s. http://urn.fi/URN:978-952-317-358-3

  6. Alhainen, M., Niemelä, T., Siekkinen, J., Svensberg, M., Kuittinen, J., Nurmi, J., Väyrynen, H., Väänänen, V-M., Nummi, P., Berndtson, S. & Korkiakoski, P. 2015. Kosteikko-opas. Helsinki: Suomen riistakeskus. 76 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.slideshare.net/Riistakeskus/kosteikkoopas

  7. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Laidunnusopas. Hiiltä maksimaalisesti sitova laidunnus - löydä lohkojesi hiilensidontapotentiaali. Carbon Action / BSAG. Ladattavissa PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Laidunnusopas_2020.pdf

  8. Autio, O., Heliölä, J. & Rinkineva-Kantola, R. 2020. Lintupellot rauhoitettujen lintulajien aiheuttamien satovahinkojen ennaltaehkäisevänä keinona. Raportteja 16/2020. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 46 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-858-1

  9. Tiainen, J., Rintala, J., Holopainen, J., Piha, M., Seimola, T., Vepsäläinen, V. & Väisänen, R.A. 2007. Linnut maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusindikaattorina. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (toim.) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. s. 215–232. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5

  10. Kuussaari, M. 2021. Minkälaisilla toimilla voidaan edistää pölyttäjähyönteisten monimuotoisuutta? Esitelmä LumoVesi-hankkeen loppuseminaarissa 28.1.2021.

  11. Huusela-Veistola, E. 2007. Kesantojen ekosysteemipalvelut: lintujen hyönteisravinto ja tuholaisten luontaiset viholliset. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (toim.) Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. s. 34–46. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-136-5

  12. Ymparisto 2019. Perinnebiotoopit. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Perinnebiotoopit Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Julkaistu 26.6.2019. Viitattu 11.2.2021.

  13. Suomen riistakeskus 2021. Kohti riistarikkaita reunoja – vaihettumisvyöhykkeiden hoito https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/vaihettumisvyohykkeiden-hoito-riistakeskus.pdf Viitattu 11.2.2021.

  14. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015. Annettu Helsingissä 30.12.2015. Saatavilla sähköisesti: https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709

  15. Persson, T.S. 1995. Management of roadside verges: vegetation changes and species diversity. Uppsala: Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Ecology and Environmental Research. Report 82. 30 s.

III. Tuotantonurmet

  1. Nyfeler, D., Haugenin-Elie, O., Suter, M., Frossard, E. & Luscher, A. 2011. Grass-legume mixtures can yield more nitroggen than legume pure sands due to mutual stimulation of nitrogen uptakefrom symbiotic and non-symbiotic scources. Agriculture, Ecosystems & Environment 140(1-2): s. 155–163.

  2. Mustonen, A. 2021. Uudistavan viljelyn E-opiston asiatarkastus. 27.1.2021.

  3. Kätterer, T., Bolinder, M.A., Thorvaldsson, G. & Kirchmann, H. 2013. Influence of ley-arable systems on soil carbon stocks in Northern Europe and Eastern Canada. Grassland Science in Europe 18: s. 47-56. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2013.pdf

  4. Rasse D.P., Rumpel C. & Dignac M-F. 2005. Is soil carbon mostly root carbon? Mechanisms for a specific stabilization. Plant and Soil 269: s. 341-356.

  5. Klumpp, K. & Fornara, D.A. 2018. Carbon sequestration of grassland soils – climate change and mitigation strategies. Grassland Science in Europe 23: s. 509–534. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2018.pdf

  6. Kykkänen, S. 2021. Uudistavan viljelyn E-opiston asiatarkastus. 27.1.2021.

  7. Chen J., Lærke P.E., Manevski K. & Jørgensen U. 2020. Biomass production and soil carbon and nitrogen content with innovative cropping systems. Grassland Science in Europe 25: s. 466-468. Saatavissa PDF-muodossa: https://www.europeangrassland.org/fileadmin/documents/Infos/Printed_Matter/Proceedings/EGF2020.pdf

  8. Ammann C., Neftel A., Jocher M., Fuhrer J. & Leifeld J. 2020. Effect of management and weather variation on the greenhouse gas budget of two grasslands during a 10-year experiment. Agriculture, Ecosystems and Environment 292: 106814.

  9. Rutledge S., Wall A.M., Mudge P.L., Troughton B, Campbell D.I., Pronger J., Joshi C. & Schipper L.A. 2017. The carbon balance of temperate grasslands part II: The impact of pasture renewal via direct drilling. Agricultural, Ecosystems and Environment 239: s. 132-142.

  10. Sihvonen, M. 2020. Nurmen hiilensidonta on tekniikkalaji – tutkimus kirittää ikivanhaa ruoantuotantotapaamme. https://www.luke.fi/nurmen-hiilensidonta-on-tekniikkalaji/ Luonnonvarakeskus. Julkaistu 14.8.2020. Viitattu 12.2.2021.

  11. Mäkiniemi, K., Seppänen, T. & Kekkonen, P. 2020. Nurmen täydennyskylvön hyvät käytänteet. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 38. https://doi.org/10.33354/smst.89260

  12. Ranking, M. 2020. Alfalfa autotoxicity just got more complicated. https://hayandforage.com/article-2907-Alfalfa-autotoxicity-just-got-more-complicated.html Hay & Forage Grower. Julkaistu 10.3.2020. Viitattu 12.2.2021.

  13. Mattila, T. & Saarinen, P. 2020. Laidunnusopas. Hiiltä maksimaalisesti sitova laidunnus - löydä lohkojesi hiilensidontapotentiaali. Carbon Action / BSAG. Ladattavissa PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Laidunnusopas_2020.pdf

IV. Uudistavaa vihannesten, juuresten ja marjojen viljelyä

  1. Seppänen, M., Mäkelä, P., Yli-Halla, M., Helenius, J., Kallela, M., Stoddard, F. & Teeri, T. 2016. Peltokasvien tuotanto. 3. painos. Helsinki: Opetushallitus. 206 s.

  2. Suojala-Ahlfors, T., Lumme, I., Salo, T., Uusitalo, R., Kivijärvi, P., Kallela, M., Inkeroinen, H. & Tuononen, M. 2020. Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa: Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016-2018. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 79/2020. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 89 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-076-2

  3. Kivijärvi, P., Iivonen, S., Hannukkala, A. & Suojala-Ahlfors, T. 2019. Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa. Luke Tietokortti. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 15 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903

  4. FiBL 2018. Perennial flower strips – a tool for improving pest control in fruit orchards. Technical guide No. 1096. 16 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://ebionetwork.julius-kuehn.de/dokumente/upload/EnglishNeu_Flower-strips-fruit-orchards.pdf

  5. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 24/11. Muutokset: Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 12/12, 7/13, 21/15, 5/16, 12/15 ja 12/18. https://mmm.fi/elaimet-kasvit/lannoitevalmisteet

  6. Suojala-Alfors, T. 2021. Uudistavan viljelyn E-opiston asiatarkastus. 26.1.2021.

  7. Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa. Baltic Sea Action Group. 44 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2022/07/Keraajakasviopas_2020_web.pdf

  8. Himanen, S. & Kivijärvi, P. 2020. Haasteellinen kaistasekaviljely. Puutarha & Kauppa 24: 18-19. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003097666

Muu kirjallisuus

  • Kallela, M., Nissinen, A. & Suojala, T. 2004. Vaihtoehtoja ravinnetalouden ja kasvintuhoojien hallintaan laajamittaisessa luomuvihannesviljelyssä. Maa- ja elintarviketalous 49. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 62 s. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/457764/met49.pdf?sequence=1&isAllowed=y

  • Kukkonen, S. & Vestberg. M. 2002. Miten lierot liittyvät kasvukuntoon? Puutarha ja Kauppa 19/2002: 8-9.

  • Kukkonen, S., Vestberg, M., Tuovinen, T., Parikka, P. & Palojärvi, A. 2005. Esikasvin merkitys mansikan kasvun ja satoisuuden parantajana sekä maan kasvukunnon ylläpitäjänä. MTT:n tutkimusraportti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 34 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041812827

  • Matala, V. 2006. Mansikan viljely. 3. painos. Puutarhaliiton julkaisuja. Helsinki: Puutarhaliitto ry. 335 s.

  • Nissinen, A., Vanhala, P. (toim.), Salo, T., Lötjönen, T., Outa, P. & Piirainen, A. 2003. Luomuvihannesten viljelykiertojen hallinta. Onko viljelykiertosi nousukierre vai syöksykierre? MTT:n selvityksiä 47. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 39 s. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts47.pdf

  • Parikka, P. 2021. Marjakasvien maalevintäiset taudit kuriin. Puutarha & kauppa 1/2021: 24-25.

  • Patkowska, E. 2018. Antagonistic bacteria in the soil after Daucus carota L. cultivation. Plant Soil Environment 64: 120-125.

  • Vestberg, M, Kukkonen, S. & Palojärvi, A. 2002. Maan kasvukuntoa on vaikea mitata. Puutarha ja Kauppa 19/2002: 6-7.

  • Vestberg, M, Kukkonen, S., Saari, K., Uosukainen, M., Palojärvi, A., Tuovinen, T., Vepsäläinen, M. & Niemi, M. 2002. Cropping system impact on soil quolity determinants. Agricultural and food science in Finland 11: 311-328.

  • Vestberg, M. 2003. Mansikan suuri satopotentiaali luomuviljelyssä johtuu maan biologista ominaisuuksista. Hög skördepotential hos jordgubbe beror på markens biologiska egenskaper. Forskningsnytt 2/2003: 14-15. https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/mansikan-suuri-satopotentiaali-luomussa-johtuu-maan-biologisista-ominaisuuksista

  • Vestberg, M., Kukkonen, S., Saari, K., Tuovinen, T., Palojärvi, A., Pitkänen, T., Hurme, T., Vepsäläinen, M., Niemi, M. 2009. Effects of cropping history and peat amendments on the quality of a silt soil cropped with strawberries. Applied Soil Ecology 42: 37-47. https://doi.org/10.1016/j.apsoil.2009.01.008

V. Uudistavaa viljelyä turvepelloilla

  1. Kekkonen, H., Ojanen, H., Haakana, M., Latukka, A. & Regina, K. 2019. Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation. Carbon Management 10(2): s. 115-126. https://doi.org/10.1080/17583004.2018.1557990

  2. SVT 2020. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2019. Suomen virallinen tilasto (SVT). Helsinki: Tilastokeskus. s. 10 ja 34. Viitattu 19.1.2021. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf

  3. Luke Taloustohtori 2021. Maannostieto-palvelu (luke.f/taloustohtori). Aineisto: Luke Maannostietokanta. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/maannostieto/vakioraportit/maalajitiedot_wrb_luokitus/maalajit_suuralueittain/ Luonnonvarakeskus. Viitattu 19.1.2021.

  4. Pietola, L. & Joki-Tokola, E. 2019. Turvepeltojen ilmastokestävä viljely. Teoksessa: Aalto, K., Anttila, S., Hennola, I. & Peltonen, S. (toim.). Ilmastoviisas maatilayritys. Tieto Tuottamaan 145. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1163. s. 40. ISBN 978-951-808-279-1.

  5. Joosten, H., Tapio-Biström, M.-L. & Tol, S. 2012. Peatlands: Guidance for Climate Change Mitigation Through Conservation, Rehabilitation and Sustainable Use. Mitigation of Climate Change in Agriculture Series 5. 2. painos. Rome: Food and Agriculture Organization of the United Nations. 114 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: http://www.fao.org/3/an762e/an762e00.htm

  6. Abel, S., Couwenberg, J., Dahms, T. & Joosten, H. 2013. The Database of Potential Paludiculture Plants (DPPP) and results for Western Pomerania. Plant Diversity and Evolution 130(3-4): s. 219-228.

  7. Geurts, J., Oehmke, C., Lambertini, C., Eller, F., Sorrell, B., Mandiola, S., Grootjans, A.P., Brix, H., Wichtmann, W., Lamers, L. & Fritz, C. 2020. Nutrient removal potential and biomass production by Phragmites australis and Typha latifolia on European rewetted peat and mineral soils. Science of The Total Environment 747: 141102.

  8. Berninger, K., Kekkonen, H., Saarnio, S., Lehtonen, H., Regina, K. & Mäkipää, R. 2020. Maatalouden tukijärjestelmää kehitettävä tukemaan viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävää käyttöä. Luke Policy Brief 3/2020. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 6 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-994-1

  9. Miettinen, A., Koikkalainen, K., Silvan, N. & Lehtonen, H. 2020. Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön maamies 10/2020: s. 36-38.

  10. Laurila, M. 2018. Kosteikkokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2018. Helsinki: Luonnonvarakeskus. 159 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-560-8

  11. VN 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki: Valtioneuvosto. 216 s. Saatavissa PDF-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

  12. Luke 2021. SOMPA-tutkimushanke. https://www.luke.fi/sompa/ Viitattu 11.1.2021.

Luku 10: Huomioi talous

  1. Purola, T. & Lehtonen, H. 2020. Evaluating profitability of soil-renovation investments under crop rotation constraints in Finland. Agricultural Systems 180: 102762.

  2. Ollikainen, M. 2020. Hiiliviljelyn talous – kuinka hiiliviljely voisi muuttua tulovirraksi. Carbon Action -webinaari 8.12.2020.

  3. Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: Cambridge University Press. 1535 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf

Muu kirjallisuus

  • Barry, P. J., Ellinger, P. N., Hopkin, J. A. & Baker, C. B. 2000. Financial Management in Agriculture. 6. painos. Danville, Illinois: Interstate Publishers. 678 s.

  • Castle, E. N., Becker, M. H & Nelson, A. G. 1987. Farm Business Management: The Decision-Making Process. 3. painos. New York: MacMillan Pub Co. 413 s.

  • Debertin, D. 1986. Agricultural Production Economics. New York: MacMillan Pub Co. 366 s.

  • Dixit, A. & Pindyct, R. 1994. Investment under uncertainty. New Jersey: Princeton University Press. 468 s.

  • Fleisher, B. 1990. Agricultural Risk Management. Boulder & London: Lynne Rierner Publishers. 149 s.

  • Harsh, S. B., Connor, L. J. & Schwab, G. D. 1981. Managing the Farm Business. New Jersey: Prentice Hall. 384 s.

  • Ollikainen, M. & Lötjönen, S. 2020. Hiilimarkkinat ja taloudelliset ohjauskeinot. Teoksessa: Heinonsalo, J. (toim.) Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Carbon Action & Baltic Sea Action Group. s. 52–53. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

  • Ryhänen, M. & Sipiläinen, T. 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittäminen. Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Tempest Oy. 237 s. Saatavissa myös PDF-muodossa: https://doi.org/10.31885/9789529393145

Follow us

@BSAG_
About UsHelp CenterCommunityTerms & ConditionsPrivacy PolicyContact us