Pellon hyvä kasvukunto on ruuantuotannon edellytys ja yksi maatalouden tärkeimmistä resursseista. Satotasot ja viljelyn ympäristövaikutukset ovat suoraan riippuvaisia viljelytoimenpiteistä ja maan kasvukunnosta. Kasvukunto vaikuttaa myös satovarmuuteen, viljelyn kannattavuuteen sekä omavaraisuuteen. Maan kasvukuntoon on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota viime vuosien vaihtelevien kasvukausien vuoksi. Odottamattomat ja äärimmäiset sääolot ovat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet.
Kuva 20. Sateiset talvet, tulvat ja toisaalta kuivuus haastavat peltojen kasvukuntoa. Kuva: Jarmo Markkanen.
Monien suomalaisten peltojen kasvukunnossa on parannettavaa. Yleisimmät ongelmat ovat tiivistynyt peltomaa ja vesitalouden ongelmat. Pellolle ei kannata mennä märällä kelillä eikä varsinkaan suurilla ja painavilla koneilla, sillä silloin saa varmasti aikaiseksi tiivistymisongelmia. Niiden korjaaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aikaa. Useat viljelijät pohtivatkin kiivaasti, kuinka saattaa viljelysmaansa parempaan kuntoon. Maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Mahdottomasta tehtävästä ei kuitenkaan ole kysymys. Lyhyessäkin ajassa voi tehdä paljon, ja hyöty kertaantuu vuosien kuluessa.
Kun panostaa oman osaamisensa kehittämiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen, saa hyvät eväät tulevaisuuden ruuantuotantoon.
Viljavan pintamaan katoaminen eroosion mukana on melkoinen menetys viljelijälle. Vesistöihin päätyessään ravinteikas maa aiheuttaa rehevöitymistä ja samentumista, joten tilanne ei ole tavoiteltava myöskään ympäristön kannalta. Hyvä ratkaisu näihin ongelmiin on maan kasvukunnon parantaminen yhdessä jatkuvan kasvipeitteisyyden kanssa. Nämä suojaavat peltomaata eroosiolta sekä suosivat maaperän eliöstöä.
Maan kasvukuntoa heikentää usein myös multavuuden heikentyminen. Peltojen multavuus laskee, kun kasvinjäänteiden ja muiden hiilisyötteiden mukana maahan palautuu vähemmän hiiltä kuin sitä hajotuksessa vapautuu ilmakehään. Kivennäismaiden multavuuden kohentaminen vaatii systemaattista työtä. Samanaikaisesti on sekä lisättävä hiilisyötteitä että hillittävä hiilen hajotusta hiilidioksidiksi. Turvemailla on käytettävä keinoja, joilla hillitään turpeen hajoamista ja siten hiilipäästöjä.
Kaikeksi onneksi pellon kasvukunto on viljelijän omissa käsissä, eikä sen kohentaminen vaadi suuria taloudellisia investointeja. Niiden sijaan on tärkeää analysoida ja seurata peltojaan sekä suunnitella tehtävät toimenpiteet huolellisesti.(11)
Mitä rivakammin kasvukunnon parannustoimenpiteisiin ryhtyy, sitä nopeammin voi odottaa hyviä tuloksia. Peltojen kuntoa ja kasvustoa on tärkeää analysoida ja seurata sekä suunnitella tehtävät toimenpiteet huolellisesti.(11) Vaikka pellot tuottaisivat hyvin satoa, ne kannattaa käydä säännöllisesti läpi lohkokohtaisesti, jotta havaitsee mahdolliset kasvukuntoa heikentävät muutokset ajoissa. Lapio, sato- ja salaojakartat, satelliittikuvat, teknologiset apuvälineet ja omat aistit ovat tärkeitä välineitä peltojen tarkastelussa.
Kuva 21. Sirkku Puumala ja Patrick Nyström tarkkailevat maan kasvukuntoa ja rakennetta säännöllisesti. Kuva: Kimmo Syväri.
Kyllä se on voimaannuttavaa, kun pystyy vaikuttamaan maan kasvukuntoon. Tavallaan se, ettet ole pelkästään sään armoilla, vaan voit itse vaikuttaa.
– Maanviljelijä Sirkku Puumala, Verkatakkilan tila, Vihti
Pellon kasvukunto on monien tekijöiden summa. Siihen voi vaikuttaa muun muassa suosimalla viljelykiertoa ja monipuolista viljelykasvivalikoimaa, lisäämällä eloperäistä ainesta, lannoittamalla maata tasapainoisesti ja kasvien tarpeiden mukaisesti, ehkäisemällä tiivistymien syntyä ja sekä valitsemalla tarkoituksenmukaisia muokkaustapoja.
Katso video: Uudistava viljely voimaannuttaa viljelijää (1:37)
On hyvä muistaa, että vaikka viljelijä ei voi vaikuttaa sääoloihin, maatilansa sijaintiin tai peltojen maalajeihin, kaikkeen muuhun hänellä on vaikutusvaltaa. Kun omilla valinnoilla on merkitystä, maan kasvukunnosta huolehtiminen tuntuu mielekkäältä ja palkitsevalta.
10 kohdan muistilista maan kasvukunnon parantamiseksi
Huolehdi kasvukunnosta. Se vaikuttaa satovarmuuteen, viljelyn kannattavuuteen, omavaraisuuteen ja ympäristövaikutuksiin.
Selvitä ja korjaa vesitalouden ongelmat.
Hyödynnä peltojen tarkkailussa lapiota, sato- ja salaojakarttoja, satelliittikuvia, teknologisia apuvälineitä ja omia aisteja.
Suosi monipuolista viljelykiertoa ja monipuolista viljelykasvivalikoimaa.
Ehkäise tiivistymien syntyä, älä mene pellolle märällä kelillä. Kiinnitä huomiota koneiden painoon, rengaspaineisiin ja peltoliikenteen suunnitteluun.
Valitse tarkoituksenmukaisia muokkaustapoja.
Suojaa pellot jatkuvalla kasvipeitteellä, se suojaa peltomaata eroosiolta sekä suosii maaperän eliöstöä.
Lisää eloperäistä ainesta, vain siten voidaan kohentaa kivennäismaiden multavuutta.
Käytä turvemailla keinoja, joilla hillitään turpeen hajoamista ja siten hiilipäästöjä.
Lannoita maata tasapainoisesti ja kasvien tarpeiden mukaisesti.
Häiritse peltoekosysteemiä viljelytoimenpiteillä mahdollisimman vähän.
Sign up to solve exercises
Tervetuloa jatkamaan keskustelua uudistavasta viljelystä Carbon Action Klubissa!
Katso luvussa 2 käytetyt lähteet.
Lukua 2 ovat olleet kirjoittamassa:
Soja Sädeharju, Jenni Jääskeläinen, Eliisa Malin, BSAG
Luvun 2 asiantuntijatarkastus:
Erikoistutkija Helena Soinne, Luonnonvarakeskus
