Aloitetaan olennaisesta kysymyksestä: mikä tekee sinut onnelliseksi? Vastaus varmasti riippuu elämäntilanteestasi, omista kokemuksistasi ja elämänarvoistasi. Toisen onnellisuutta lisää oman perheen kanssa vietetty aika, kun taas toiselle ystävyyssuhteet ovat tärkeämpiä. Joku arvostaa hyvää fyysistä kuntoa, joku toinen voi kokea laulutaidon itselleen arvokkaampana.
Koska arvotamme asioita eri tavalla niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin, on yhteisten mittareidenkin laatiminen haastavaa.
Useimmat meistä arvostavat terveyttä. Pidämme itsestämme huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Huolehdimme siitä, että lapset saavat tarvitsemansa hoivan ja kehittyvät hyvin. Arvostamme myös puhdasta vettä ja ilmaa. Odotamme, että terveydenhuoltojärjestelmä pitää meistä huolta, kun sairastumme tai loukkaannumme.
Väestöterveyteen ja laajemmin ajateltuna väestön hyvinvointiin ei vaikuta vain terveydenhuollon taloudelliset resurssit, lääkärikäynnit ja lääkäriltä saamamme lääkereseptit vaan myös se mikä yleensä koetaan arvokkaana. Kun puhutaan terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelusta, käsitteet ”arvo” ja ”arvot” on määritettävä tarkasti. Muuten niistä on mahdotonta käydä järkevää keskustelua.
Arvo riippuu myös paljon näkökulmasta: onko kyseessä perusterveen nuoren ihmisen vai kroonisesti sairaan iäkkään ihmisen kokema arvo? Terveydenhuollon ammattilaisen, terveyspalvelun tuottajaorganisaation vai yhteiskunnan arvo? Samoja näkökulmia voidaan käyttää, kun puhutaan kustannuksista. On tärkeää miettiä sitä, puhummeko potilaalle, terveyspalveluiden tuottajalle vai veronmaksajalle aiheutuvista kustannuksista.
Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon määritelmiä
Vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa (Value-based healthcare, VBHC) ajatuksena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmää. Mitään tiettyä yhteisesti sovittua määritelmää sille ei ole ja yhteisesti hyväksytyn määritelmän puuttuminen onkin ollut merkittävä ongelma. Yksi tämän kurssin tavoitteista on selventää, mitä vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tarkoittaa eri asiayhteyksissä.
Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto ymmärretään usein resurssien järkevän kohdentamisen keinona, jolloin arvoa mitataan tarkastelemalla saatua hyötyä suhteessa aiheutuneisiin kustannuksiin. Vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa tämä tarkoittaa potilaan saamaa terveyshyötyä suhteessa kuluihin.
Kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan saatua vastinetta käytetylle rahalle. Kustannusvaikuttavuus on ylimmillään, kun käytetyillä terveydenhuollon resursseilla saavutetaan suurin mahdollinen positiivinen vaikutus yksilö- ja väestötason terveyteen. Tähän voidaan pyrkiä parantamalla terveydenhuollon taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Rahalle saatua vastinetta voidaan arvioida talouden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Nykyään mukaan otetaan usein vielä neljäs näkökulma: tasa-arvo. Näin varmistetaan, että rahalle saatua vastinetta analysoitaessa otetaan huomioon myös haavoittuvat ja syrjäytyneet väestönosat. Tämä neljän pilarin lähestymistapa (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus ja tasa-arvo) painottaa oikeudenmukaisuutta, mikä estää valitsemasta liian helppoja ratkaisuja, eli ohittamasta vaikeasti tavoitettavia väestöryhmiä tai välttelemästä monimutkaisiin ongelmiin tarttumista. Neljän pilarin lähestymistapa on linjassa pohjoismaisten arvojen kanssa, joihin tasa-arvo olennaisesti kuuluu.
Neljän pilarin käsitteillä - taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus ja tasa-arvo - tarkoitetaan tässä yhteydessä neljää eri asiaa. Taloustieteissä näitä termejä käytetään usein toisin: esimerkiksi sekä taloudellisuudella että tehokkuudella voidaan viitata tuottavuuden parantamiseen. Kustannustehokkuutta tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää tehdä ero taloudellisuuden ja tehokkuuden välillä. Taloudellisuudella viitataan kustannusten minimointiin ja tehokkuudella tarkoitetaan paremman vastineen saamista kustannuksiin nähden. Käsite tekninen tehokkuus tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista mahdollisimman pienin kustannuksin, kun taas allokatiivisella tehokkuudella viitataan resurssien jakamiseen ja kohdentumiseen yhteiskunnassa. Allokatiivinen tehokkuus liittyykin läheisesti tasa-arvon käsitteeseen.
Tutkimuksilla on pyritty selvittämään, minkälaisilla valinnoilla voidaan tuottaa enemmän vastinetta rahalle. Tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollon kattavuuden laajentaminen sekä tarvikkeiden että palveluiden tarjonnan osalta kasvattaa rahalle saatua vastinetta, sillä se lisää elinajanodotetta ja hillitsee terveydenhuoltomenojen kasvua tulevaisuudessa. Lisäksi niin hoitoteknologioiden arvioinnin avulla hankitun näytön kuin perusterveydenhuollon valinnan vapauteen tähtäävän politiikankin on todettu todennäköisesti lisäävän elinajanodotetta entisestään ja samalla hillitsevän terveydenhuoltomenojen pitkän aikavälin kasvua.
Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon yhteiskunnallinen määritelmä
Vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma on yhteiskunnallisesti painottunut. Tätä lähestymistapaa on sovellettu menestyksekkäästi mm. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä vastinetta rahalle -ajattelua on edistetty huomioimalla laajasti yhteiskunnan eri sektorit päätöksenteossa, kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) ohella.
Julkaisu Defining Value-based Healthcare in the NHS määrittelee vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon seuraavasti:
”Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tarkoittaa käytettävissä olevien resurssien yhdenvertaista, kestävää ja läpinäkyvää käyttöä niin että jokainen henkilö voi hyötyä paremmista hoitotuloksista ja -kokemuksista.”
Tässä lähestymistavassa vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on yleiskäsite, joka nojaa neljään arvopilariin:
tarkoituksenmukainen hoito potilaskohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilökohtainen arvo)
parhaiden mahdollisten tulosten saavuttaminen käytettävissä olevilla resursseilla (tekninen arvo)
oikeudenmukainen resurssien jakautuminen kaikille potilasryhmille (allokatiivinen arvo)
terveydenhuollon vaikutus vuorovaikutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa (yhteiskunnallinen arvo).
Lähde: Euroopan unioni 2019. Taulukko 2 (Teoreettinen) esitys terveydenhuollon tarjonnan, terveyshyötyjen ja kustannusten suhteesta
Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon määritelmä terveydenhuollon palveluntarjoajien kautta
Kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman ICHOM -järjestön (International Consortium for Health Outcomes Measurement) määritelmä ottaa lähtökohdaksi terveydenhuollon palveluntarjoajat ja tarjoaa keskusteluun toisenlaisen näkökulman:
”Arvolla tarkoitetaan potilaiden hoitotuloksia, jotka on suhteutettu tulosten saavuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tuottaa potilaille parhaat mahdolliset hoitotulokset mahdollisimman alhaisin kustannuksin.”
Lisäksi ICHOM kuvaa vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa seuraavasti:
”Terveydenhuollossa valinnanvapauden ja kilpailun on mielestämme perustuttava tuotettuun arvoon. Kun hoitojen toteutus järjestetään hoitotuloksiin perustuen ja parempia hoitotuloksia edistetään taloudellisilla kannustimilla, terveydenhuoltojärjestelmät kykenevät parantamaan laatua ja tehokkuutta. Tämä hyödyttää kaikkia sidosryhmiä terveydenhuollossa.
Vaikuttavuusperusteisessa maailmassa
potilaat voivat valita palveluntarjoajansa odotettavissa olevien hoitotulosten ja hoidon kustannusten perusteella, tietoon perustuen.
parempia hoitotuloksia kilpailukykyiseen hintaan tuottavat palveluntarjoajat menestyvät, kun taas muiden on markkinaosuuden menettämisen pelossa parannettava toimintaansa.
terveydenhuollon järjestäjät solmivat tulosperustaisia sopimuksia ja kannustavat innovointiin tulosten saavuttamiseksi
palveluntarjoajat menestyvät markkinoimalla palveluaan arvon perusteella ja saavuttamalla parempia kustannuksiin suhteutettuja hoitotuloksia."
On huomattava, että vaikka edellä avatussa vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon määritelmässä asetetaan potilaat keskiöön, siinä keskitytään vain potilaisiin, jotka kykenevät käyttämään palveluita ja tarvittaessa maksamaan niistä. Jälkimmäistä vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon määritelmää arvostellaankin usein siitä, ettei se huomioi tasa-arvoa. Lähestymistavassa vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto määritellään terveydenhuollon palveluntarjoajan ja palveluja käyttävien potilaiden lähtökohdista. Tämä eroaa ensimmäisestä määritelmästä, jossa vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa tarkastellaan laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Lähde: Essenburgh
