Terveydenhuollon merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on valtava, minkä viimeistään Covid-19-pandemia on osoittanut hyvin konkreettisella tavalla. Kun kehitimme tätä kurssia vuoden 2020 aikana, Kiinassa syntynyt epidemia muuttui nopeasti pandemiaksi sen levitessä ympäri maailmaa. Virus aiheutti pelkoa ja epävarmuutta. Ihmisten arki muuttui radikaalisti koulujen, kauppojen ja rajojen sulkeuduttua. Jopa vauraiden maiden terveydenhuoltojärjestelmät joutuivat koetukselle.
Covid-19-pandemian kaltainen kriisi on monille meistä uusi tilanne. Se on kuitenkin pakottanut meidät ajattelemaan, mitä terveys ja terveydenhuolto meille merkitsee. Mitä odotamme terveydenhuollolta? Mitä voisimme tehdä toisin, jotta terveydenhuolto toimisi paremmin ja miten voisimme toimia, jotta pysyisimme terveinä?
Miksi tarvitaan uudenlaista näkemystä terveydestä ja terveydenhuollosta?
Mielestämme on tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin, miten terveydenhuolto on järjestetty ja miten terveydenhuolto kehittyy. Kun ihmisiltä kysytään, mitkä ovat heille tärkeimpiä asioita elämässä, lähes kaikkien vastauksissa kärkisijoilla on oma ja läheisten ihmisten terveys. Terveydenhuollon tärkein tehtävä onkin ihmisten terveydestä huolehtiminen. Se ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sairauksien parantamista, vaan ennen kaikkea väestön terveyden ylläpitämistä ja parantamista tehokkaan ja luotettavan terveydenhuollon järjestelmän avulla.
Terveydenhuollon on sopeuduttava kolmeen merkittävään muutokseen:
1. Väestörakenteen muutos
Maailman väestö ikääntyy, kun ihmiset elävät pidempään. Tämä tuo mukanaan väistämättä uusia väestöterveyshaasteita.
2. Teknologian kehittyminen
Teknologia kehittyy vauhdilla kaikilla aloilla, myös lääketieteessä, lääkealalla ja terveydenhuollossa. Terveydenhuollon on pysyttävä kehityksessä mukana ja hyödynnettävä uutta teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti.
3. Terveydenhuollon kustannusten nousu
Terveydenhuollon kustannukset nousevat jatkuvasti. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä terveydenhuollossa maksaa, kuka maksaa, mistä maksaa, ja miten terveydenhuollon palvelut olisi mahdollista järjestää tehokkaammin ja vaikuttavammin. Terveydenhuoltojärjestelmää on kehitettävä taloudellisesti kestävälle pohjalle, koska valtiolle ja veronmaksajille kohdistuvat kustannukset eivät voi kasvaa loputtomasti.
Haasteena kustannusten nousu
Käytämme terveyteen vuosi vuodelta enemmän rahaa. Edellä esitetyistä muutoksista keskitytään ensimmäisenä kustannuksiin, jotka tulevat nousemaan edelleen väestön ikääntymisen ja teknologisen kehityksen myötä. Kustannukset ovat myös vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon keskeinen osa-alue.
Terveydenhuollon kokonaismenot kasvavat nopeammin kuin bruttokansantuote (BKT). Vuonna 2016 terveyteen käytettiin maailmanlaajuisesti 7,5 biljoonaa eli 7500 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa lähes 10:tä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on suurin korkean tulotason maissa, missä se on keskimäärin noin 8,2 %. Vuosien 2000–2016 aikana maailmanlaajuiset terveydenhuoltomenot kasvoivat joka vuosi. Menojen reaalikasvu oli keskimäärin 4,0 %, eli nopeampaa kuin maailmantalouden kasvuvauhti (2,8 %). Vuonna 2000 terveydenhuollon menot olivat korkean tulotason maissa keskimäärin 1357 Yhdysvaltain dollaria henkeä kohti. Vuoteen 2016 mennessä menot olivat nousseet 66 %, 2257 dollariin.
Suomessa terveydenhuollon kokonaismenojen prosenttiosuus BKT:sta on pääosin kasvanut viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Vuonna 1980 prosenttiosuus oli 5,9 %, kymmenen vuotta myöhemmin 7,2 % ja vuonna 2000 6,7 %. Vuonna 2016 saavutettiin 9,3 % huippu, minkä jälkeen osuus on pysynyt suunnilleen samana.
Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että terveydenhuoltoon suunnattuja resursseja ei käytetä kaikilta osin järkevästi. OECD:n raportti ”Tackling Wasteful Spending on Health” nosti esiin tietoja turhista hoidoista ja hukkaan heitetyistä resursseista. Raportin mukaan terveydenhuoltomenoista hukataan varovaisesti arvioituna 10 % ja pessimistisimpien arvioiden mukaan jopa 34 % prosenttia. Hukkaan menemisellä, eli hukalla, tarkoitetaan sellaisia palveluita ja prosesseja, jotka ovat joko haitallisia tai jotka eivät tuota hyötyjä. Termillä viitataan myös kustannuksiin, jotka voitaisiin välttää käyttämällä edullisempia mutta saman- tai paremman hyödyn tuottavia vaihtoehtoja. Hukkaa voi aiheuttaa tarpeettomat kliiniset hoidot ja kliiniseen työhön tai hallintoon liittyvä toiminta. OECD: n raportissa todettiin, että merkittävä osa OECD- maiden terveydenhuoltomenoista on parhaimmillaankin tehotonta ja pahimmillaan hukkaan menevää. Muutamia esimerkkejä tästä:
Suoritettujen kardiologisten toimenpiteiden määrän vaihtelu sairaaloiden välillä on jopa 300 %, polven tekonivelleikkauksien kohdalla vaihtelua on jopa 500 %. Näin suuria eroja ei voida selittää sattumalla tai potilaspopulaation eroilla.
Jopa 50 % mikrobilääkemääräyksistä on tarpeettomia.
Päivystyspoliklinikkakäynneistä 12–56 % on epätarkoituksenmukaisia.
Geneeristen lääkevalmisteiden käyttö vaihtelee välillä 10–80 %.
Hallintomenojen osuus vaihtelee yli seitsenkertaisesti
Menojen historiallisen ja ennustetun kasvun perusteella voidaan olettaa, että seuraavien vuosikymmenten aikana terveydenhuoltoon henkeä kohden käytettävä rahamäärä tulee kasvamaan. Suomessa sekä valtion terveydenhuoltomenojen että ihmisten itse terveyteensä käyttämän rahamäärän odotetaan niin ikään kasvavan.
On tärkeää toimia ajoissa, eikä vasta pakon edessä: jatkuvasti kasvavien terveydenhuollon menojen aiheuttama rasite kotitalouksille ei voi kasvaa ikuisesti ja on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, onko kehityskulku väistämätön. Tuottavatko lisämenot ihmisille myös lisähyötyjä tai ylipäätään vastinetta rahalle? Nämä ovat vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon peruskysymyksiä.
Mitä opit tällä kurssilla
Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto (Value-based healthcare, VBHC) ei ole taianomainen ratkaisu kaikkiin terveydenhuollon ongelmiin. Se voi kuitenkin synnyttää rakentavaa keskustelua, laajentaa näkemystämme terveydenhuollon tehtävistä ja auttaa päättäjiä tekemään tulevaisuuden kannalta kestäviä ja viisaita ratkaisuja.
Tällä kurssilla opit, mitä vaikuttavuusperusteisella terveydenhuollolla tarkoitetaan eri asiayhteyksissä ja miksi keskustelu vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta on tärkeää. Kurssilla käytetään usein Suomea esimerkkitapauksena. Kurssin aikana analysoidaan paitsi vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon tulevaisuutta eri sidosryhmien näkökulmista, myös sen vaikutuksia koko yhteiskuntaan - vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on kehittyvä käsite, joka haastaa perinteisiä näkemyksiä siitä, miten terveydenhuolto tulisi järjestää.
Kurssin sisältö on suunniteltu hyödyttämään ensisijaisesti terveydenhuollon parissa toimivia ammattilaisia, kuten lääkäreitä, hoitajia ja terveysalalla hallintotehtävissä toimivia. Suosittelemme kurssia myös kuntien viranhaltijoille, poliittisille päättäjille, vakuutusalalla työskenteleville, työnantajien henkilöstöhallinnon edustajille ja kansanterveyslaitoksissa työskenteleville. Vaikka kurssin tärkeimpänä kohderyhmänä ovatkin terveydenhuollon ammattilaiset, sen suorittaminen ei vaadi erityisiä ennakkotietoja.
Toivotammekin tervetulleeksi kurssille kaikki teidät, jotka olette kiinnostuneita terveydestä ja terveydenhuollosta sekä niiden merkityksestä yhteiskunnalle!
